Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Jos outo pulssi ahdistaa, lääkäriin meneminen on fiksu ratkaisu. Sydämen rytmihäiriö voi olla harmiton muljahdus tai henkeä uhkaava sairaus.

Onko televisiosi tai kahvinkeittimesi joskus temppuillut hetkellisesti? Ja totellut seuraavana päivänä aivan moitteettomasti? Se on ihan normaalia, sähkölaitteet eivät toimi saumattomasti. Joskus sähkö poukkoilee tai jää pyörimään paikalleen.

Samasta asiasta on kyse rytmihäiriöissä. Syke on sydämen sähköjärjestelmään perustuvaa toimintaa, ja rytmihäiriöt ovat poikkeuksia sähkönkulussa. Tavallisimmin ne ovat ennenaikaisia sähköimpulsseja, jotka menevät itsestään ohi.

Kannattaako huolestua?

Ihmisen sydän lyö levossa tasaisesti 50—80 kertaa minuutissa, ja syketaajuus nousee kehon tarpeiden mukaan mm. rasituksessa.

— Kaikki, mikä poikkeaa tästä, on rytmihäiriöitä, kertoo kardiologi Mika Lehto HYKSin Meilahden sairaalasta Helsingistä.

Ylivoimaisesti tavallisin rytmihäiriö ovat lisälyönnit. Niitä on jokaisella, eikä niitä aina huomaa.

Sallittu määrä lisälyöntejä päivässä on nuorella jokunen sata, iäkkäällä noin tuhat. Jos lyöntejä alkaa olla tuhansittain, pitää selvittää, onko sydämessä jokin lisälyöntejä aiheuttava tautitila. Lyöntien määrää on vaikea itse arvioida, ja tarkempi käsitys asia saadaan lääkärikäynniltä.

Ennen vastaanottoajan varaamista kannattaa rauhassa miettiä, häiritsevätkö pamppailut vai eivät? Onko kyse hetkellisistä muljahteluista, jotka menevät nopeasti ohi? Panikointi on usein turhaa, sillä suurin osa tykyttelyistä on vaarattomia.

Kilttiä vai pahaa sekoilua?

Jos lisälyönnit ahdistavat, pohdi, miten ne käyttäytyvät.

Kiltti käyttäytyminen on sitä, että lisälyönnit jäävät rasituksessa kokonaan pois. Sillä, miten usein tykytyksiä tulee, ei ole isoa merkitystä. Toki perusperiaatteena pätee se, että päivittäiset häiriöt ovat huolestuttavampia kuin harvoin tulevat, mutta tämä ei ole ratkaisevaa.

— Vaikka rytmihäiriöitä olisi vain harvoin, ne voivat vaatia hoitoa. Jos ne ovat sellaisia, että menee toimintakyvyttömäksi ja petikuntoon, niin asia on selvitettävä, Mika Lehto sanoo.

Jos rytmihäiriöihin liittyy rintakipua, hengenahdistusta tai huimausta, pitää hälytyskellojen soida. Kyseessä voi olla hoitoa vaativa sydänsairaus.

— Aina jos rytmihäiriöön liittyy pyörtyminen, on syytä lähteä lääkäriin ja oire tulee tutkia kunnolla.

Mikäli sydämessä on todettu jokin sairaus, pitää muljahtelujen kanssa olla tarkkana. Sairaassa sydämessä rytmihäiriöt ovat vaarallisempia. Sydäninfarktipotilaiden ei kannata jäädä vitkuttelemaan, jos pumppu sykkii omituisesti.

 

Vierailija

Sydämen syke sekoilee - milloin pitää mennä lääkäriin?

Onko normaalia että kun lisälyöntejä tulee paljon, tuntuu välillä siltä kuin ei pystyisi nielaisemaan? Sydänfilmi on otettu pari kertaa, ja molemmilla kerroilla todettu vaarattomiksi kammioperäisiksi lisälyönneiksi. Olen kärsinyt lisälyönneistä jo 14 vuotta, mutta edelleen alan välillä panikoida jos lisäreitä tulee paljon tai niitä tulee pitkin päivää.
Lue kommentti
anne felin

Sydämen syke sekoilee - milloin pitää mennä lääkäriin?

Minulla lisälyöntejä kammiosta ja niiden seurauksena äkkikuolema v.2000. Onneksi saatiin elvytettyä. Todettiin että minulla hengenvaarallisia kammiolisälyöntejä, hoidoksi lääkettä Ja rytmihäiriötahdistin. Nyt olen voinut ihan ok vaikka lisälyöntejä aika ajiin onkin. Huvittaa kun nykyään sanotaan, että tajunnanmenetyksien ilmetessä heti hoitoon...itseäni hoidettiin vuosia paniinkihäiriöstä ku oli selittämättömiä pyörtymisiä. Pyörtyilin mihin sattuu esim. Auton rattiin ja hoidoksi vaan...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.