Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Jos outo pulssi ahdistaa, lääkäriin meneminen on fiksu ratkaisu. Sydämen rytmihäiriö voi olla harmiton muljahdus tai henkeä uhkaava sairaus.

Onko televisiosi tai kahvinkeittimesi joskus temppuillut hetkellisesti? Ja totellut seuraavana päivänä aivan moitteettomasti? Se on ihan normaalia, sähkölaitteet eivät toimi saumattomasti. Joskus sähkö poukkoilee tai jää pyörimään paikalleen.

Samasta asiasta on kyse rytmihäiriöissä. Syke on sydämen sähköjärjestelmään perustuvaa toimintaa, ja rytmihäiriöt ovat poikkeuksia sähkönkulussa. Tavallisimmin ne ovat ennenaikaisia sähköimpulsseja, jotka menevät itsestään ohi.

Kannattaako huolestua?

Ihmisen sydän lyö levossa tasaisesti 50—80 kertaa minuutissa, ja syketaajuus nousee kehon tarpeiden mukaan mm. rasituksessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

— Kaikki, mikä poikkeaa tästä, on rytmihäiriöitä, kertoo kardiologi Mika Lehto HYKSin Meilahden sairaalasta Helsingistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ylivoimaisesti tavallisin rytmihäiriö ovat lisälyönnit. Niitä on jokaisella, eikä niitä aina huomaa.

Sallittu määrä lisälyöntejä päivässä on nuorella jokunen sata, iäkkäällä noin tuhat. Jos lyöntejä alkaa olla tuhansittain, pitää selvittää, onko sydämessä jokin lisälyöntejä aiheuttava tautitila. Lyöntien määrää on vaikea itse arvioida, ja tarkempi käsitys asia saadaan lääkärikäynniltä.

Ennen vastaanottoajan varaamista kannattaa rauhassa miettiä, häiritsevätkö pamppailut vai eivät? Onko kyse hetkellisistä muljahteluista, jotka menevät nopeasti ohi? Panikointi on usein turhaa, sillä suurin osa tykyttelyistä on vaarattomia.

Kilttiä vai pahaa sekoilua?

Jos lisälyönnit ahdistavat, pohdi, miten ne käyttäytyvät.

Kiltti käyttäytyminen on sitä, että lisälyönnit jäävät rasituksessa kokonaan pois. Sillä, miten usein tykytyksiä tulee, ei ole isoa merkitystä. Toki perusperiaatteena pätee se, että päivittäiset häiriöt ovat huolestuttavampia kuin harvoin tulevat, mutta tämä ei ole ratkaisevaa.

— Vaikka rytmihäiriöitä olisi vain harvoin, ne voivat vaatia hoitoa. Jos ne ovat sellaisia, että menee toimintakyvyttömäksi ja petikuntoon, niin asia on selvitettävä, Mika Lehto sanoo.

Jos rytmihäiriöihin liittyy rintakipua, hengenahdistusta tai huimausta, pitää hälytyskellojen soida. Kyseessä voi olla hoitoa vaativa sydänsairaus.

— Aina jos rytmihäiriöön liittyy pyörtyminen, on syytä lähteä lääkäriin ja oire tulee tutkia kunnolla.

Mikäli sydämessä on todettu jokin sairaus, pitää muljahtelujen kanssa olla tarkkana. Sairaassa sydämessä rytmihäiriöt ovat vaarallisempia. Sydäninfarktipotilaiden ei kannata jäädä vitkuttelemaan, jos pumppu sykkii omituisesti.

 

Vierailija

Onko normaalia että kun lisälyöntejä tulee paljon, tuntuu välillä siltä kuin ei pystyisi nielaisemaan? Sydänfilmi on otettu pari kertaa, ja molemmilla kerroilla todettu vaarattomiksi kammioperäisiksi lisälyönneiksi. Olen kärsinyt lisälyönneistä jo 14 vuotta, mutta edelleen alan välillä panikoida jos lisäreitä tulee paljon tai niitä tulee pitkin päivää.

anne felin

Minulla lisälyöntejä kammiosta ja niiden seurauksena äkkikuolema v.2000. Onneksi saatiin elvytettyä. Todettiin että minulla hengenvaarallisia kammiolisälyöntejä, hoidoksi lääkettä Ja rytmihäiriötahdistin. Nyt olen voinut ihan ok vaikka lisälyöntejä aika ajiin onkin. Huvittaa kun nykyään sanotaan, että tajunnanmenetyksien ilmetessä heti hoitoon...itseäni hoidettiin vuosia paniinkihäiriöstä ku  oli selittämättömiä pyörtymisiä. Pyörtyilin mihin sattuu esim. Auton rattiin ja hoidoksi vaan paniikkihäiriöpillereitä!

Sisältö jatkuu mainoksen alla