Pahojen unien näkeminen on normaalia, mutta niiden toistuminen voi olla merkki jostain vakavammasta. Painajaisen ei myöskään pitäisi jäädä vaivaamaan mieltä.
Heräsitkö siihen, että jotain kamalaa oli tapahtumassa, mutta et päässyt pakoon? Tyypillisesti painajaiset perustuvat pelkoon, mutta niissä voi kokea mitä tahansa ikäviä tunteita, kuten syyllisyyttä, vihaa tai surua.
– Usein tunnelataus on niin vahva, että nukkuja herää, kertoo psykologian erikoistutkija Nils Sandman.
On ihan normaalia, että näemme toisinaan pahoja unia. Painajaiset ovat osa ihmisen kehitystä, ja ne liittyvät myös vilkkaaseen mielikuvitukseen. Lapsuudessa painajaisia nähdään enemmän kuin aikuisena. Syynä on se, että aikuinen kykenee erottamaan paremmin toden kuvitellusta.
Painajaiset ovat ongelma, jos ne haittaavat nukkumista tai ahdistavat valveillakin. Silloin kannattaa etsiä apua.
Trauma voi pitkittyä
Kun ihminen on kokenut jotakin traumaattista, hän näkee siitä usein jälkikäteen painajaisia. Yleensä traumaperäiset painajaiset menevät ohi muutamassa viikossa, mutta osalla stressihäiriö pitkittyy. Toisen maailmansodan veteraanit näkivät Suomessa vielä 1970-luvulla merkittävästi enemmän painajaisia kuin muu väestö.
Eniten niitä näkivät sotainvalidit, jotka vammautuivat pysyvästi rintamalla.
– Jos näkee toistuvasti traumaperäisiä painajaisia, kannattaa jutella lääkärin tai psykologin kanssa. Hoitamaton traumaperäinen stressireaktio voi kroonistua jopa elinikäiseksi, Sandman sanoo.
Myös tietyt lääkkeet, kuten verenpaine- ja masennuslääkkeet, voivat lisätä painajaisia. Alkoholi saattaa aiheuttaa levottomia ja ahdistavia unia erityisesti aamuyöstä.
Sen sijaan toistuvat painajaiset, jotka eivät liity mihinkään tiettyyn tapahtumaan elämässä, kertovat useimmiten yleisestä psyykkisestä kuormituksesta.
Asiantuntija Nils Sandman psykologian erikoistutkija, Turun yliopisto.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
