Kuvat
Shutterstock

Joka viidennellä meistä on atooppinen iho, jota talvi pahentaa. Atopia voi myös puhjeta aikuisena stressaavassa elämäntilanteessa. Johtuupa kuivuus ja kutina mistä tahansa, ihotautilääkäri neuvoo niksit vaivan voittamiseksi.

PUOLEKSI VUODEKSI useimmat meistä voivat unohtaa ihon. Mutta kun talvi koittaa, alkaa kiristää ja kutittaa. Herää epäilys: onko tämä
atopiaa?

– Suurin osa talvikuivuudesta on muuta kuin atopiaa. Kun pakkastaa ja taloja aletaan lämmittää, vesi haihtuu iholta kärkkäämmin kuin kesällä, ihotautien erikoislääkäri Kari Saarinen kertoo.

Atopia on pitkäaikainen ihosairaus, jonka perimmäinen syy löytyy ihon poikkeavasta rakenteesta. Iho ikään kuin vuotaa, kun veden
haihtumista estäviä rasvoja, keramidieja, on liian vähän tai ne hajoavat liian nopeasti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Vesi kulkee liian joutuisasti soluväleistä ja haihtuu ihon pintakerroksista ilmaan. Aivan kuin ihosoluista tehtyyn tiiliseinään olisi laitettu huonoa laastia, Saarinen kuvailee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Stressi laukaisee aikuisella.

Atooppinen ihottuma on joka viidennellä suomalaisella. Yleensä tauti on välillä helpompi, välillä pahempi. Vaihtelua aiheuttavat niin
elämäntilanne kuin vuodenajatkin.

Atopia voi puhjeta uudestaan tauon jälkeen tai ihan ensimmäistä kertaa aikuisena. Usein taustalla on stressaava elämäntilanne. Tyypillisesti ihotautilääkärin vastaanotolle tullaan, kun nuori valmistautuu ylioppilaskokeisiin tai läheinen on kuollut.

Joskus syy atopian uudelleen puhkeamiseen on ammatinvalinta. Monta vuotta on mennyt ihan hyvin, mutta ryhtyminen esimerkiksi
parturi-kampaajaksi tai autonasentajaksi nostaa käsiin sietämättömän ihottuman.

– Jos on lapsena kärsinyt ihottumasta tai siitepölyallergiasta, työ ei saisi altistaa lialle, kemikaaleille tai vedellä lotraamiselle, Saarinen
toteaa.

Jo keski-ikä tuntuu ihossa

Myös ikä lisää ihon kuivuutta. Vanhetessa iho ohenee ja sen luontaiset rasvat vähenevät.Ihonalainen rasva häviää etenkin kasvoista, käsistä ja jaloista.

Muutokset alkavat jo keski-iässä mutta tahti kiihtyy 70 vuoden paikkeilla. Ihotautilääkärille tullaan usein alkutalvesta, kun sääret kutisevat niin, että niitä on vaikea olla raapimatta. Säärten iho on ohutta ja suojaavaa rasvakerrosta niissä on niukasti.

Kuivuutta on yhtä lailla naisilla ja miehillä.

Miesten tilanteen tekee usein hankalaksi se, ettei heillä ole kokemusta ihon hoidosta.

– Mutta kyllä miehetkin oppivat käyttämään rasvaa, kun lääkäri määrää, Saarinen kertoo.

Kuntoon vaikka kortisonilla

Voitelua ei pidä unohtaa silloinkaan, kun iho ei kutise. Hoidettu iho pystyy vastustamaan tulehduksia.

Kaikille sopivaa suositusta hyväksi voiteeksi on vaikea antaa. Perusvoiteista voi ensin kokeilla keskirasvaista, ja sitten tarvittaessa vaihtaa rasvaisempiin tai kevyempiin.

Yhdestä ainesosasta on tutkimusten ja Saarisen potilaidenkin kokemusten mukaan hyötyä.

Voiteeseen lisätty karbamidi eli urea sitoo kosteuden erityisen hyvin ihoon. Muita kosteudensitojia ovat glyseroli ja glykoli.

Kun iho alkaa kutista, siinä on jo tulehdus.

Sen äitymistä ei pidä jäädä odottelemaan vaan tarttua lääkevoiteeseen heti. Tutuin apu kutisevaan ihottumaan on hydrokortisoni. Sitä pelätään ihotautilääkärin mukaan ihan turhaan.

– Kortisonin sanotaan ohentavan ihoa. En kuitenkaan lähes 40 vuoden lääkärinurani aikana ole nähnyt yhtään hydrokortisonin ohentamaa ihoa, Saarinen sanoo.

Apteekista ilman reseptiä saatavat miedot ja keskivahvat hydrokortisonit riittävät useimmille.

Ne ovat myös turvallisia, kun niitä käyttää pakkauksen ohjeen mukaan. Yleisohje on 1–2 kertaa päivässä parin viikon ajan. Voitelua jatketaan vielä muutaman päivän kutinan helpotettua, ettei tulehdus villiinny uudestaan.

Tarvittaessa lääkäri voi määrätä vahvempaa kortisonivoidetta tai tablettilääkityksen. Lääkärin työkalupaketissa on jo vuosia ollut myös
takroli- ja pimekrolimuusi-lääkevoiteita. Ne käyvät myös ohuiden ihoalueiden, kuten silmänympärysten hoitamiseen.

Uusin tulokas on vaikean atooppisen ihottumaan tarkoitettu biologinen lääke dupilumabi. Se sai myyntiluvan vuonna 2018.◆

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla