Mitä väliä, jos verensokeri on vähän koholla? Kun puutut asiaan ajoissa, säästyt monelta murheelta. Tehokkainta on keventää.

Terveellä ihmisellä verensokeri vaihtelee onneksi vain vähän – ja vaihtelu se on jyrkempää, syy on helppo päätellä.

Verensokeritasapainon häiriintymisen taustalla on yleensä ylipaino, vähäinen liikunta ja suomalaisilla hyvin yleinen perinnöllinen taipumus 2-tyypin diabetekseen.

– Jos paastosokeritestin tulos on kuusi tai enemmän, se kertoo jo siitä, että elimistö ei käytä glukoosia normaalisti, vaan sokerinsietokyky on heikentynyt, yleislääketieteen erikoislääkäri Toni Vänni sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Selvästi kohonneet verensokeriarvot voidaan diagnosoida esidiabetekseksi. Se johtaa joidenkin vuosien kuluessa 2-tyypin diabetekseen, jos elämäntapoja ei muuteta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rasva keskivartalossa kasvattaa riskiä

Varsinkin metabolinen oireyhtymä nostaa diabetekseen sairastumisen riskiä. Siihen kuuluu

  • sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden lisäksi
  • veren rasva-arvojen huononeminen,
  • kohonnut verenpaine ja
  • suuri vyötärönympärys.

Rasvaa kertyy tyypillisesti keskivartaloon, kuten vatsaonteloon, ja sisäelimiin, esimerkiksi maksaan.

Rasva lähtee ensin vatsalta

Liika rasva heikentää insuliinin vaikutusta kudoksissa. Siksi elimistö joutuu tuottamaan tavallista suurempia määriä insuliinia verensokerin tasaamiseksi.

– Haima voi jo tuottaa liikaa insuliinihormonia, vaikka sokeriarvot näyttäisivät vielä hyviltä, Vänni huomauttaa.

Vähitellen haima väsyy ja glukoosin määräveressä alkaa nousta. Ilmiötä kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Siihen voi parhaiten vaikuttaa laihduttamalla.

– Jo viiden prosentin painonlaskulla saisi merkittäviä hyötyjä, koska rasva lähtee ensin vatsaontelosta ja maksasta. Juuri se vähentää diabetekseen sairastumisen riskiä ja myös sokeritasapaino paranee.

Sokerin seuraaminen kannattaa

Verensokerin ongelmat lisäävät valtimotautien riskiä, ja niistä voi seurata myös jalka-, iho- ja silmäongelmia. Siksikin sokerin ongelmiin kannattaa puuttua nopeasti.

– Terveelliset elämäntavatkaan eivät aina suojaa sairastumiselta, mutta ennaltaehkäisy voisi kuitenkin auttaa suurinta osaa, Vänni muistuttaa.

Asiantuntija: yleislääketieteen erikoislääkäri Toni Vänni.

Ainoastaan hiilihydraattien kokonaismäärällä on merkitystä, koska niistä yksikään gramma ei mihinkään häviä. Se, että muuttuuko se hiilihydraatti (ns. hitaat ja nopeat) tunnin päästä glukoosiksi vai 3 tunnin päästä ei ole mitään merkitystä, vaikka näin meille on valehdeltu jo iät ja ajat mm. virallisen tahon puolelta. Tavan kansa kuluttaa hyvin vähän hiilihydraatteja päivässä ( alle 150 grammaa) ja näinollen loppu muuttuu rasvaksi elimistöön ja lopulta rasvoittaa myös maksan. Näin ihminen lihoo ja sairastuu. Sokereissa hiilihydraattia on 100 %, viljoissa 70 %, muissa kasvikunnan tuotteissa alle 15 % sekä maidossa alle 5 %. Siitä voi jokainen laskea, mitä suuhunsa lappaa, jos mieli pysyä terveenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla