Eksoottiset taudit uhkaavat muitakin kuin reppureissaajia. Viisas varautuu niihin jo kotimaassa. Lue miten.

Ihmiset tartuttavat

Influenssa on tyypillisin kulkutauti, joka tarttuu helposti ja voi olla raju. Rokote antaa hyvän suojan, vaikka ulkomailla virus olisi hieman erilainen.

Missä? Kesäkuukausina eteläisellä pallonpuoliskolla, talvikuukausina pohjoisessa
Mitä tehdä? Hanki rokote ja pese käsiä.

HIV tarttuu suojaamattomassa seksissä ja verensiirroissa. Saamme eniten tartuntoja Thaimaasta, Espanjasta ja Ruotsista, mutta myös Virosta ja Venäjältä. Ulkomailta saadut seksitaudit ovat usein erityisen vastustus­kykyisiä antibiooteille.

Missä? Kaikkialla, mutta yleisimpiä Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Mitä tehdä? Käytä aina kondomia. Ehkäisyvälineet on hyvä ottaa mukaan Suomesta.

Hepatiitti A -rokote on reissaajan perusrokotus. Suoja on elinikäinen. Hepatiitti A tarttuu paikoista, joissa hygienia pettää.
Hepatiitti B voi tarttua suojaamattomassa seksissä tai verensiirroissa. Hepatiitti­rokotteissa pistos maksaa noin 50 euroa, ja rokotteesta riippuen pistoksia tarvitaan kaksi tai kolme.

Missä? Etelä-Euroopassa, Venäjällä, Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.  
Mitä tehdä? Jos matkustat paljon reppumatkailijana, ota kerralla molemmat hepatiittirokotteet. Ota ne reilusti ennen matkalle lähtöä. Muista ottaa viimeinen annos puolen vuoden päästä ensimmäisestä, jotta suoja on täydellinen.

Hyttyset levittävät

Malarian oireet voivat olla flunssan tai vatsataudin kaltaisia. Tauti voi yllättää vielä pitkän ajan kuluttua matkan jälkeen. Malarian estolääkkeistä löytyy yleensä sopiva vaihtoehto jokaiselle. Estolääkityksen haittavaikutukset, kuten painajaiset ja mielialamuutokset, pelottavat monia, mutta ne ovat harvinaisia ja pienempi paha kuin itse tauti. Estolääkitys ei suojaa sataprosenttisesti, mutta se on viisas valinta erityisesti, jos liikkuu kaupunkien ulkopuolella tai yöpyy maaseudulla. Lääkitys tehoaa vain, jos sitä otetaan ennen matkaa, sen aikana ja matkan jälkeen. Kaikki lääkkeet eivät tehoa kaikkiin malarialajeihin.

Missä? Vakavimmat muodot Länsi-Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Amazonin alueella.
Mitä tehdä? Suunnittele matkasi ajoissa malaria mielessä. Käytä estolääkitystä ja hyttyskarkotetta, pukeudu peittävästi vaaleisiin vaatteisiin ja nuku hyttysverkon alla, sillä malariahyttynen liikkuu eniten iltahämärässä. Jos sairastut kuumetautiin matkalla
tai sen jälkeen, hakeudu heti lääkäriin ja kerro olleesi malaria-alueella. Tauti vaatii aina lääkehoitoa.

Denguekuume on maailmalla yleistyvä kaksi­vaiheinen kuumetauti, johon ei ole parantavaa hoitoa. Tautia on liikkeellä neljä erilaista muotoa. Ennen denguekuumeen väitettiin muuttuvan hengenvaaralliseksi verenvuotokuumeeksi vasta, kun taudin sai toisen kerran. Nykyään uskotaan, että dengue voi iskeä vakavasti heti ensimmäisellä pistolla ja taudin saaminen riippuu paljon myös perimästä. Denguekuume voi olla vähäoireinen tai muistuttaa tavallista flunssaa, kun taas toisilla se vaatii sairaalahoitoa.

Missä? Intia, Kaakkois-Aasia sekä tietyt Afrikan ja Latinalaisen Amerikan alueet.
Mitä tehdä? Pyri kaikin keinoin suojautumaan hyttysiltä. Käytä hyttysmyrkkyä ja pukeudu peittäviin vaatteisiin. Dengueta levittävät hyttyset liikkuvat päiväsaikaan kaupungeissa. Käytä kipu- ja kuumelääkkeenä parasetamolia, sillä aspiriini ja ibu­profeeni lisäävät verenvuototaipumusta.

Keltakuume on vakava kuumetauti. Rokotetta on syytä harkita, jos matkustaa keltakuumealueilla kaupunkien ulkopuolella tai viidakossa. Keltakuumerokotus on pakollinen, jos matkustaa valtiosta toiseen riskialueiden välillä. Suomesta matkustettaessa sitä ei tarvita. Todistus on voimassa kymmenen vuotta, rokote mahdollisesti pidempäänkin.

Missä? Päiväntasaajan Afrikassa tai Väli- ja Etelä-Amerikassa
Mitä tehdä? Ota matkalle mukaan rokotus­todistus.

Eläimet sairastuttavat

Vesikauhua tartuttavat apinat, koirat, kissat ja lepakot, eikä sairasta eläintä aina tunnista. Tappava tauti tarttuu syljestä, yleensä koiran puremasta. Vesikauhua voi ehkäistä rokotuksella, mutta rokotus tarvitaan aina myös mahdollisen altistuksen jälkeen. Rokote vaatii monta tehostetta.

Missä? Kautta maailman, erityisesti Afrikassa ja Aasiassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa.
Mitä tehdä? Paras varotoimi on pysyä kaukana villieläimistä ja tuntemattomista
kotieläimistä. Jos sinua purraan tai sairastuneen eläimen sylkeä pääsee rikkinäiselle iholle, kosketuskohta on pestävä runsaalla vedellä ja saippualla. Silloin on aina kiire lääkäriin, sillä vain välittömästialoitettu rokotushoito pelastaa hengen.

Loisten, kuten giardian, aiheuttama jatkuva mahan mörinä, pörinä ja turvotus on monin kerroin ikävämpi tuliainen kuin tavallinen turistiripuli. Mahavaivat saattavat alkaa vasta matkan jälkeen. Osan loisista voi onneksi häätää antibiooteilla, eikä oireita yleensä tule, ellei salamatkustajia ole elimistössä paljon. Alkueläimet ovat usein peräisin saastuneesta juomavedestä. Madot pääsevät elimistöön myös ihon läpi maasta ja vesistöistä. Useimmat matotaudit saadaan, kun reissataan alkeellisissa oloissa pitkään. Tavallisten turistimatkojen tuliaisina ne ovat harvinaisia.

Missä? Erityisesti kehitysmaissa.
Mitä tehdä? Huolehdi matkalla hygieniasta ja juomaveden puhtaudesta. Puhdista vesi tarvittaessa suodattimella. Älä kulje paljain jaloin tropiikissa. Vältä uimista ja kahlaamista makeissa, virtaamattomissa vesissä. Jos maha vaivaa matkan jälkeen, hakeudu tutkimuksiin.

Asiantuntija: Hanna Nohynek, rokoteturvallisuuslääkäri, kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys, THL

Lue lisää: Matkailijan vaivat

  1. Ota lääkkeet mukaan Suomesta ja pakkaa käsimatkatavaroihin myös reseptit. Alkeellisista oloista ostetut lääkkeet saattavat olla vanhentuneita tai väärennettyjä.
  2. Matkavakuutus kannattaa ottaa, sillä lyhyelläkin matkalla sairastuminen voi olla kallista. Tarkista aina vakuutuksen ehdot.
  3. Katso mihin astut ja kurkista kenkiin, ennen kuin laitat ne jalkaan. Tropiikissa riittää myrkyllisiä ötököitä.
  4. Valitse pakettimatka kaupunkiin, jos haluat minimoida infektioriskit. Majoittuminen hotellissa vähentää monien tautien tartuntavaaraa.
  5. Paras hyttyssuoja ulkomailla on verkko, suojaava vaatetus ja punkkikarkote, koska sen deet-pitoisuus on aina korkea. Mitä suurempi pitoisuus karkotteessa
    on, sitä paremmin ötökät pysyvät loitolla.
  6. Suurimmat terveysriskit matkalla eivät ole erilaiset pöpöt, vaan viina, seksi ja liikenne.
  7. Tarkista, että perusrokotuksesi, jäykkäkouristusrokote sekä kurkkumätä- ja tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko eli MPR-rokote, ovat voimassa. Tarvitset niitä matkustatpa Kuubassa, Kiteellä tai Katmandussa. Polio-tehoste on tarpeellinen vain Intiassa, Pakistanissa, Afganistanissa ja Nigeriassa sekä joissakin näitä ympäröivissä maissa.
  8. Huomioi vuoristo- tai sukeltajantaudin vaara. Tavallinen matkavakuutus ei korvaa ex-
    t­reme-harrastusten aiheuttamia vahinkoja.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti