Terveet elämäntavat ennustavat pitkää ikää. Tee testimme ja löydä omat elämäntaparemonttikohteesi. Vastaa jokaiseen kysymykseen ja laske pisteet.

1. Poltatko tupakkaa tai käytätkö nuuskaa tai altistutko usein tupakansavulle vaikka et itse polttaisikaan?
Kyllä (-10) Ei (0)

2.  Syötkö useasti viikossa nakkeja, makkaroita, pekonia tai kinkkua?
Kyllä (-3) Ei (0)

3. Onko tapanasi paistaa liha tai kala kärventyneeksi?
Kyllä (-2) Ei (0)

4. Koetatko välttää kermaa, voita, makeisia ja muita ruokia (kuten ranskalaisia perunoita), joista saa tyydyttynyttä rasvaa?
Kyllä (+3) Ei (0)

5. Koetatko minimoida lihan kulutuksen ja korvata sen vihanneksilla, hedelmillä ja marjoilla?
Kyllä (+5) Ei (-4)

6. Juotko olutta, viiniä tai väkeviä enemmän kuin kaksi alkoholiannosta* päivässä?
Kyllä (-6) Ei (0)    
*Yksi alkoholiannos on 0,33 cl olutta, siideriä tai lonkeroa; 12 cl viiniä;
8 cl vahvaa viiniä; 4 cl viinaa.
 
7. Juotko alkoholia kohtuudella, 1–2 annosta päivässä?
Kyllä (+3) Ei (0)

8. Annetaanko asuinalueellasi usein varoituksia huonosta ilmanlaadusta?
Kyllä (-4) Ei (+1)

9. Juotko enemmän kuin kaksi kuppia kahvia päivässä?
Kyllä (-3) Ei (0)

10. Juotko vihreää teetä?
Kyllä (+3) Ei (0)

11. Otatko päivittäin yhden aspiriinin, mikäli sinulla sydän- tai verisuonitauti tai sen uhka?
Kyllä (+4) Ei (0)

12. Harjaatko hampaat päivittäin?
Kyllä (+2) Ei (0)

13. Tyhjennätkö suolesi harvemmin kuin kerran kahdessa päivässä?
Kyllä (-4) Ei (0)

14. Harrastatko suojaamatonta seksiä tai käytätkö suonensisäisiä huumeita, joiden kautta voisit altistua haitallisille viruksille?
Kyllä (-8) Ei (0)

15. Koetatko hankkia rusketusta?
Kyllä (-4) Ei (+3)

16. Onko kodissasi mitattu vaarallisia radonin pitoisuuksia?
Kyllä (-7) Ei (0)

17. Mikä on painoindeksisi?
Alle 18 (-7)
18-26 (+2)
27-29 (-7)
30-34 (-10)
35-39 (-15)
Yli 40 (-25)

18. Asutko niin lähellä muita perheenjäseniäsi, että voit halutessasi poiketa heidän luonaan spontaanisti (puolisoa ja kotona asuvia lapsia ei oteta huomioon)?
Kyllä (+5) Ei (-4)

19. Kumpi seuraavista väittämistä sopii sinuun?
A. “Stressi syö minua sisältäpäin. En pääse siitä eroon. (-7)
B. “Hallitsen stressiä eikä se minua”. Stressinhallinan keinoja ovat liikunta, meditaatio, huumori, jne. (+7)

20. Onko useammalla kuin yhdellä perheenjäsenelläsi (vanhemmat ja
sisarukset) diabetes?
Kyllä (-4) Ei (0)

21. A. Kuolivatko molemmat vanhemmistasi ennen 75-vuoden ikää (muista syistä kuin onnettomuudesta)?
Kyllä (-10) Ei (0)

B. Tai tarvitsivatko he molemmat (tai vain toinen, jos toinen oli kuollut ennen 75-vuoden ikää) päivittäistä apua kun he olivat 75-vuotiaita?
Kyllä (-10) Ei (0)

22. Elikö useampi kuin yksi seuraavista sukulaisistasi vähintään 90-vuotiaaksi hyvissä sielun ja ruumiin voimissa (vanhemmat, vanhempien sisarukset, isovanhemmat)?
Kyllä (+24) Ei (0)

23. A. Oletko sohvaperuna (ei säännöllistä liikuntaa)? (-7)
B. Liikutko ainakin 20 minuuttia päivässä? (+7)

24. Saatko E- ja C-vitamiinia, seleeniä ja muita antioksidantteja päivittäin?
Kyllä (+5) Ei (-3)

Tulokset
Laske yhteen negatiiviset ja positiiviset luvut,
esim. –30 plus +45 = +15.
Muuntaaksesi tuloksen vuosiksi, jaa tulos 5:llä, esim. +15:5 = +3.

Arvioitu elinikä
Jos olet mies, lisää negatiiviset tai positiiviset vuodet 84:ään (esim. 84+3 = 87)
Jos olet nainen, lisää negatiiviset tai positiiviset vuodet 87:ään
(esim. 87+3 = 90)

Testi: New England Centenarian. Lähde: Jani Kaaro: Terveenä 100-vuotiaaksi, Avain 2010. Testiä varten on haastateltu myös professori Jussi Huttusta.

 1. Tupakansavu sisältää myrkkyjä, jotka vahingoittavat suoraan DNA:ta ja altistavat näin syövälle. Tämän lisäksi tupakansavun ainesosat kiihdyttävät ikääntymistä. Tupakka lisää myös sydän- ja verisuonitautien riskiä. 

2. Säilötty liha (kinkut, makkarat, pekoni) sisältävät muun muassa paljon nitriittiä, joka vahingoittaa soluja ja altistaa syövälle. 

3. Grillaaminen voi muuntaa lihan tai kalan proteiineja niin että ne vahingoittavat DNA:ta ja altistaa näin syövälle. 

4–5. Paljon kovaa rasvaa ja proteiineja sisältävä ruokavalio on tutkimuksissa yhdistetty lisääntyneeseen syöpäriskiin. Kova rasva lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Vihannekset, hedelmät ja marjat sen sijaan alentavat sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja mahdollisesti suojaavat monilta syöviltä. 

6-7. Alkoholi liiallisesti nautittuna vahingoittaa maksaa ja solujen mitokondrioita ja kiihdyttää näin ikääntymistä. Kohtuullinen alkoholinkäyttö alentaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. 

8. Ilman epäpuhtaudet, kuten autojen ja tehtaiden saasteet, lisäävät sydänkohtauksien ja mahdollisesti myös joidenkin syöpien riskiä. 

 9–10. Kohtuullisella kahvinjuonnilla voi olla hyviä terveysvaikutuksia, mutta runsas kahvinjuonti saattaa olla merkki stressistä. Vihreä tee sen sijaan sisältää paljon antioksidantteja, joilla on hyviä terveysvaikutuksia.

11. Aspiriini päivässä vähentää merkittävästi sydänsairauksien ja syövän riskiä. 

12. Hampaiden ja ienten tulehduksista pääsee verenkiertoon jopa sydämelle vaarallisia bakteereja.

13. Tutkimusten mukaan suolen tyhjentäminen vähintään 20 tunnin välein näyttää vähentävän riskiä sairastua paksusuolensyöpään. Kuidun lisääminen ravintoon voi vähentää syöpäriskiä. 

14. Suojaamattoman seksin ja huumeneulojen välityksellä leviää monia vaarallisia viruksia ja taudinaiheuttajia. 

15. Auringon UV-säteily vahingoittaa ihosolujen DNA:ta, mikä kiihdyttää ihon ikääntymistä ja lisää ihosyövän riskiä.

16. Radon on radioaktiivinen jalokaasu. Sen suuri pitoisuus huoneilmassa lisää syöpäriskiä yhtä paljon kuin kahden savukeaskin polttaminen päivässä. 

17. Ylipaino lisää sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja monien syöpien riskiä. 

18. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisillä, joilla ei ole hyviä perhesiteitä, on heikommat mahdollisuudet purkaa stressiään. Psykologinen stressi on sydän- ja verisuonisairauksien, masennuksen ja erilaisten syöpien riskitekijä. 

19. Hyvä stressinsietokyky on yleensä yhdistelmä luonteenpiirteitä (esimerkiksi huumori) ja mahdollisuus purkaa stressiä läheisten perheenjäsenten kanssa. 

20. Diabetes kiihdyttää niin sanottujen cross-linkien muodostumista ja siten myös ikääntymistä. 

21–22. Geeneillä on suuri merkitys elinikämme kannalta. Jos molemmat vanhempasi ovat kuolleet ennen keskimääräistä elinajanodotetta, sinun kannattaa todella kiinnittää huomiota elintapoihisi.

23. Liikunta hidastaa ikääntymistä lukuisin eri tavoin. 

24. Antioksidanttien, etenkin E-vitamiinin ja seleenin, uskotaan hidastavan ikääntymistä.

Vierailija

Testaa kuinka vanhaksi elät?

Ei se elämän piituus,vaan laatu.En tajua nykyajan kotkotuksia,itseä kontrolloidaan kohtuuttomasti,eikä nautita elämästä.No,onhan se mukavaa miettiä ysikymppisenä,että onpas tullut elettyä ja vieläpä pirun terveellisesti...Ja kun vanhoja ihmisiä ei tässä yhteiskunnassa haluta nähdä,eikä pidetä huolta niin jipiaaajee....Eikä tule niitä eläkkeitäkään.
Lue kommentti
Vierailija

Testaa kuinka vanhaksi elät?

Hei, tietääkseni aspiriinia suositellaan nykyään vain ns. sekundaaripreventioon, siis henkilöille joilla on jo ollut sydän- tai verisuonisairaus - ei terveille, joilla tulpanestohyöty ei kumoa verenvuotojen lisääntymisestä aiheutuvaa haittaa? Voisiko toimitus ottaa kantaa tai pyytää tähän asiantuntijan mielipiteen. Sitäpaitsi kahvia pidetään nykyään terveellisenä, sehän estää annosriippuvaisesti mm. diabetesta??
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Otat ratkaisevan askelen kohti parempaa unta, kun tunnistat, mikä sinua valvottaa. Sopivatko nämä oireet sinun unettomuuteesi?

KATKEILEEKO UNI?

Uniapnea on hengityshäiriö, jossa nukkujan ylemmät hengitystiet sulkeutuvat kymmeniäkin kertoja yön aikana eri pituisiksi ajoiksi ja hän havahtuu tai herää monta kertaa yössä.

Uniapnean tunnistaminen voi olla hankalaa, sillä moni ei aamulla muista havahtuneensa vähän väliä hereille. Katkonainen uni vaikuttaa kuitenkin siten, että väsymys jää päälle. Monilla myös päätä särkee ja muisti pätkii. Joskus uniapneasta kertovat vain yöhikoilu tai tihentynyt yöllinen virtsaamistarve.

Jos voimakas väsymys jatkuu, kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Ensisijaisena hoitona uniapneassa on painonhallinta. Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa myös ylipainehoito (CPAP) on yleensä tarpeen.

Lue lisää Uniapnea pilaa yön

KUTITTAAKO JALKOJA?

Arviolta 5–15 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittain levottomat jalat -oireyhtymästä. Jalkoja kihelmöi, polttelee tai kutittaa levossa ja nukahtaminen vaikeutuu. Reilu 20 prosenttia raskaana olevista naisista kärsii levottomista jaloista etenkin raskauden loppuvaiheessa.

Vaikka oireet olisivat lieviä, moni nukkuu jatkuvasti huonosti. Jalkojen levottomuuteen on olemassa lääkitys, joka helpottaa samalla unen saantia.

Oireyhtymän sukulaista, periodista raajaliikehäiriötä (PLMD) on vaikeampi tunnistaa, sillä se oireilee pelkästään unen aikana jalkojen liikahduksina. Oireet eivät vaikeuta nukahtamista, mutta rikkovat yöunta ja voivat siten aiheuttaa voimakasta väsymystä päiväsaikaan.

Lue lisää Levottomat jalat – misten rauhaa yöksi?

HERÄTTÄÄKÖ HIKOILU?

Vaihdevuosien alkaessa 45–55 vuoden iässä unen rakenne muuttuu. Jotkut saavat hormonikorvaushoidosta apua uniongelmiin, mutta eivät kaikki. Gynekologi voi määrätä unilääkkeitä, mutta pitkäaikaisen unettomuuden hoitoon ne eivät sovi.

Menopaussi voi laukaista myös uniapnean. Jos vaihdevuosi-ikäisen naisen uni on katkonaista, hän hikoilee öisin, kuorsaa tavallista enemmän ja myös verenpaine nousee, kannattaa tarkistaa voisiko kyseessä olla uniapnea. Oireet voivat olla lieviäkin.

Lue lisää Mistä yöhikoilu keertoo?

VALVOTKO LIIKAA?

Teini-ikäiset ja nuoret aikuiset kärsivät usein unirytmin viivästymisestä. He saattavat valvova pikkutunneille, vaikka aamulla on menoa. Nuoret elävät eri rytmissä arkena ja viikonloppuna, ja rytmin kääntäminen joka maanantai on haastavaa. Jatkuvan univajeen takia moni nuori pilkkii koulussa eikä pysty keskittymään opetukseen.

Melatoniini auttaa tutkitusti vuorokausirytmin säätelyssä, mutta siitäkään ei ole apua ilman unenhuoltoa eli elämäntapojen muutosta. Vaikka melatoniini on reseptivapaa lääke, sen käytöstä olisi hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Lue lisää Unirytmi sekaisin – tee korjausliike

KERTYYKÖ UNIVAJE?

Riittävä unensaanti on usein priorisointikysymys. Moni kärsii kroonisesta unenpuutteesta, koska nipistää jatkuvasti aikaa yöunista. Suurin osa aikuisista tarvitsee unta 7–8 tuntia yössä, mutta harva suo sen itselleen. Teinien unentarve on 9 tuntia ja peruskoululaisen 10 tuntia. Tarhaikäisten lasten tulisi nukkua 10–11 tuntia yössä ja välillä päiväunet päälle.

Unen määrästä ja laadusta huolehtimisen pitäisi olla arkista rutiinia. Jos viikolla kertyy parina yönä univajetta, tutkimusten mukaan univelkoja ei pysty kuittaamaan viikonlopun aikana. ■

Uniliiton nettisivuilta löydät paikallisten uniyhdistysten yhteystiedot. Yhdistyksistä voit saada tietoa oman alueesi unihoitajista ja muista unihäiriöihin erikoistuneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Asiantuntija: ylilääkäri, neurologi Gabriele Sved, Helsingin Uniklinikka.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauta nousee salilla mutta kun poimit sukan lattialta, saat selkäsi jumiin. Mikä selkää oikein vaivaa? Todennäköisimmin välilevyt – nuo selkärangan iskunvaimentimet – ovat kuluneet. Silloin ei paljon tarvita, että kipu yllättää.

– Selkäkipuja ei voi kukaan kokonaan välttää, koska selkärankamme alkaa rappeutua jo keski-iässä. Samoin kuin ihoon tulee ryppyjä iän myötä, myös selkä vanhenee, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen.

Huono uutinen on siis se, että joustavat välilevyt alkavat kuivua jo 30 ikävuoden jälkeen. Lisäksi tupakointi, tapaturmat ja raskas työ, jossa nostat, kannat, taivuttelet ja kurkottelet, huonontavat välilevyjen aineenvaihduntaa ja nopeuttavat niiden rappeutumista. Välilevyt, tarkemmin sanoen välilevyjä ympäröivät syyrustoiset renkaat, alkavat repeillä, välilevyt madaltuvat, nikamien pikkuniveliin tulee nivelrikkoa ja selän liikkuvuus rajoittuu. Selkä ajoittain alkaa kipuilla.

Hyviäkin uutisia on: rappeumakipu tulee ja menee. Se uusiutuu, mutta toipuminen on nopeaa. Eniten selkäkipuja on 40–55-vuotiailla ja lähes 90 prosenttia niistä on hyväennusteisia alaselkäkipuja.

Aamusta pehmeitä liikkeitä

Välilevyjen rappeumasta kertoo se, että selkä on aamuisin jäykkä ja kipeä. Selkä väsyy myös istumisesta ja kipu tuntuu ylös noustessa. Aamuisin selkä kuitenkin vetreytyy puolessa tunnissa, kun se on saanut liikettä.

– Kevyt aamuliikunta on hyvä tapa. Hyvä tapa on jumpata jo sängyssä ja herätellä näin kehoa, Pohjolainen sanoo.

Liian rasittava treeni, raskaat nostot ja repiminen aamutuimaan voi sen sijaan vaurioittaa välilevyjä, sillä ne ovat jäykimmillään aamulla.

– Silloin kun selkä on hyvässä kunnossa, kannattaa harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kuitenkin sellaisia lajeja, joissa ei synny tärähdyksiä.

Pohjolainen suosittelee turvallisena lajina kävelyä ja vesijuoksua. Vesijuoksuun on hurahtanut moni sellainen mies, joka ei pysty kuivalla maalla juoksemaan.

Lue lisää Selkä kiittää liikkeestä

Noidannuolesta iskiakseen

Noidannuoli on äkillinen selkäkipu, joka kramppaa lihakset kipukohdan ympäriltä. Syy on yleensä pieni repeämä välilevyn syyrustoisessa renkaassa tai vaurio selkärangan pikkunivelessä.

Vaiva paranee muutamassa päivässä tai parissa viikossa.

Noidannuoli edeltää usein iskiasta eli välilevyn pullistumaa tai välilevytyrää. Sellainen syntyy, kun välilevyn syyrustoinen rengas repeää kokonaan, välilevyn pehmeä ydinosa pursuaa repeämästä ja alkaa painaa iskiashermoa.

Vajaalla kymmenellä prosentilla selkäkipuisista on iskiasoireita, jolloin puutuminen säteilee alaraajaan. Heistä noin puolella hermojuuri on ärtynyt välilevyrappeuman aiheuttaman kemiallisen ärsytyksen tai välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttamana.

Timo Pohjolainen painottaa, että vaikeakin välilevytyrän tai -pullistuman aiheuttama iskias paranee useimmiten ilman leikkausta.

Kun selkä jäykistyy iän myötä, kipukin vähenee. Tosin vanhemmiten hermojuuri- tai selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi voi aiheuttaa selkä- ja alaraajakipua, jos rappeumamuutokset ahtauttavat hermorakenteita.

Lue lisää Selkävaivoista

Leikkausko lopullinen apu?

Leikkaus on tarpeen, jos alaraajassa on voimakas tuntohäiriö, lihasvoima heikentynyt tai on häiriöitä virtsaamisessa ja ulosteen pidätyskyvyssä. Leikkausaihe on myös, jos hermojuuren puristus on kestänyt 6–8 viikkoa, kipu on voimakasta ja magneettikuvissa näkyy selvä oireilevaan puoleen ja tasoon sopiva löydös.

Vaikea selkäydinkanavan ahtauma ja katkokävelyoire on myös tyypillinen leikkausta vaativa tilanne.

Luudutusleikkaus tehdään usein silloin, kun nikamat ovat toisiinsa nähden siirtyneet ja nikamavälissä on liiallista liikkuvuutta. Pohjolaisen mukaan luudutusleikkauksia tehdään enenevästi, vaikka niiden tehoa ei ole osoitettu.

–Tarmokas kuntoutus eli vatsa- ja selkälihasten tiivis harjoittaminen antaa yhtä hyvät tulokset kuin luudutusleikkaus. Se on myös halvempaa eikä leikkauksen riskejä, kuten infektioita, vuotoja ja hermovaurioita, tarvitse pelätä.

Timo Pohjolainen pitää tärkeänä, että leikatun selän kuntoutus tehdään tiiviissä fysioterapeutin ohjauksessa. Fysioterapeutin on hyvä tavata potilasta 3–5 kertaa ja käydä jumppaohjelma hänen kanssaan joka kerta läpi sekä kertoa, miksi mikäkin liike tehdään.

Aktiivinen selkä- ja vatsalihasten harjoittaminen tulee aloittaa viimeistään neljän viikon kuluttua välilevytyrän leikkauksesta.

Luudutusleikkauksen jälkeen muutamaan viikkoon saa tehdä vain harjoituksia, joissa lihasta jännitetään, mutta rankaa ei liikaa taivuteta tai venytetä.

Ahtaumaleikkauksen jälkeen arkiliikkuminen ja käveleminen on heti tärkeää. Selän ja vatsalihasten aktiivinen voimistaminen alkaa 5–6 viikon jälkeen leikkauksesta.

Syöpä säteilee selkään

Joskus selkäkipu liittyy vakavaan sairauteen.

– Kun 50–60-vuotias mies saa vakavia selkäoireita, on tutkittava mahdolliset eturauhasongelmat. Sekä eturauhasen tulehdus että syöpä voivat aiheuttaa kovaa selkäkipua. Eturauhasongelmiin liittyy myös virtsaamisvaikeuksia ja kirvelyä, Timo Pohjolainen sanoo.

Joskus hermojuurisäteilyn syyksi paljastuu paksusuolen syöpä.

– Vakavissa sairauksissa kipu ei helpotu yöllä eikä levossa, vaan pahenee. Yleisoireena on myös ruokahaluttomuutta ja painonlaskua.

Yksin ei saa jäädä

Eri ihmiset tuntevat ja kokevat kivun eri tavoin. Ovathan vaivatkin hyvin erilaisia. Jollakin on rappeumaa yhdessä välilevyssä, toisella useassa. Myös lääkkeet eri vaivoihin ovat erilaiset.

– Kipua ei saa kokonaan pois, jos hermojuurivaurio on syntynyt ja krooninen kipu on kehittynyt. Kipua voi kuitenkin hallita. Siihen tarvitaan lääkehoitoa, liikuntaa, selkä- ja vatsalihasten harjoitusta, helpotuksia työoloissa ja työasentojen muuttamista.

Timo Pohjolainen näkee selkälääkärin työssään, että kipu aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja pelkotiloja. Ahdistukseen liittyy liiallista pelkoa ja masennus puolestaan vahvistaa kiputuntemuksia.

–Kroonistunut kipu pahenee, jos eristäytyy neljän seinän sisään, hän sanoo ja kehottaa pitämään kiinni harrastuksista ja ihmissuhteista sekä hakemaan hauskoja asioita elämään.

–Yksin ei saa jäädä. Sosiaaliset suhteet on hoidettava kuntoon. Ja jokainen selkäkipuinen tarvitsee lääkärin, joka kannustaa ja johon voi luottaa.

Lue lisää Kipulääkärin omat keinot krooniseen selkäkipuun

Asiantuntija: Timo Pohjolainen, fysiatrian erikoislääkäri, dosentti, Helsinki Hospital.

Lue lisää Alaselän kivun käypä hoito -suositus.

Vierailija

Selkäkipu yllättää – miten siitä selviää?

Alaselän kipuilusta kirjoitetaan paljon ammattitaidotonta pötyä, vaikka tiede tuntee hyvin kipuilun ja rappeutuman syntysyyt ja myös hoidon. Niitä ei haluta nähdä, koska sairaanhoitoyhtiöt haluavat pyörittää kallista ja kannattavaa hoitorulettia. Ylivoimainen juurisyy on pitkäkestoinen pyöreäselkäinen istuminen. Tavallinen tuoli pakottaa selän siihen ja siksi meillä on n. 800.000 selkäkipuista ja n. 6000 vuodessa saa varhaiseläkkeen selkärappeuman takia. Selkäleikkauksia tehdään luokkaa 20.000...
Lue kommentti