Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Monet sisäilmaongelmat johtuvat huonosta rakentamisesta. Osan virheistä voi korjata, mutta parasta olisi tehdä laatua jo ensimmäisellä kerralla. Lue asiantuntijan vinkit.

Suomalaisissa rivi- ja pientaloissa on edelleen isoja puutteita sen suhteen, mistä ilma sisälle tulee. Korvausilman selkeät kulkureitit voivat puuttua kokonaan tai olla puutteellisia.

Silloin suuri osa sisäilmasta korvautuu rakenteiden kautta tulevalla ilmalla, joka voi tuoda mukanaan maaperän ja rakenteiden mikrobeja ja niiden aineenvaihdunnan tuottamia hajuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mervi Ahola.

Vaikka tätä ei olisi osattu ottaa rakennusvaiheessa huomioon, venttiilejä voidaan onneksi tehdä myöhemminkin. Niiden asentamisen jälkeen ero ilmanlaadussa on yleensä huomattava – varsinkin, jos venttiileihin laittaa myös suodatuksen, joka puhdistaa ilmasta katu- ja siitepölyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuosihuolto säästää ongelmilta

Rakennuksen kostumisen ja homeongelman syntymisen voi ehkäistä tekemällä sille jatkuvasti tarvittavaa vuosihuoltoa. Rännien puhdistus ja sadeveden liikkeiden tarkkailu voivat auttaa eliminoimaan ongelmat jo ennen kuin niitä ehtii syntyä.

Taloyhtiöiden ja julkisrakennusten huoltamisen hoitaa yleensä ammattilainen, mutta omakotitaloissa ja pienissä rivitaloyhtiöissä tilanteen tarkkailu ja korjaustyöt jäävät asukkaiden oman huolellisuuden ja havainnoinnin varaan. Jos joku rakenne vioittuu ja vettä valuu sinne, mihin ei pitäisi, tilanteeseen kannattaa puuttua nopeasti.

–Sisälläkin kannattaa tarkkailla, mihin vettä pääsee kulkeutumaan, ja ettei vaikkapa keittiön kaapin alla ole mitään vuotoja, Ahola huomauttaa.

Perusta on heikoin lenkki

Massiivisimpia korjaustoimenpiteitä vaativat ongelmat muhivat yleensä rakennusten alapohjassa tai perustuksen sokkelirakenteissa. Myös talon yläpohja ja seinärakenteet voivat aiheuttaa ongelmia sisäilmaan.

–Etenkin silloin, jos rakenteissa on jotain pientä tai isoakin vauriota, olisi tärkeää huolehtia, että tuloilma ei kulkisi niiden kautta. Tällä voisi jo parantaa sisäilman laatua merkittävästi, vaikka koko ongelmaa ei saisikaan heti korjattua, Ahola painottaa.

Radonriski täytyy ottaa huomioon silloinkin, kun rakennetaan alueilla, joilla maaperän radonpitoisuus on pieni. Talonrakennuksessa alapohjan täytteenä käytettävä kivimurske voi sekin olla radonin lähde.

Tutki oikein ilmanlaatu

Useimmiten sisäilmamittaukset on totuttu tekemään Andersen-menetelmällä, jossa huoneilmasta pumpulla otetusta näytteestä tutkitaan elinkelpoisten itiöiden laatua ja määrää. Mittauksia voidaan ottaa useita, koska itiöiden määrä vaihtelee hetki hetkeltä. Tämän ei kuitenkaan pitäisi olla ainoa tai edes ensisijainen tapa tutkia sisäilmaa.

–Viitearvot alittava tulos ei vielä osoita, että ongelmaa ei olisi. Sisäilma liikkuu ja olosuhteet vaikuttavat niin paljon, että yhden hetken otos ei voi kuvata tilannetta oikein. Jos taas mittauksessa löytyy hyvin paljon mikrobeja, se ei vielä kerro mitään ongelman sijainnista, Ahola huokaa.

Monesti on toimivinta selvittää sisäilman terveellisyyttä rakenteiden kautta. Kokenut ja pätevä asiantuntija osaa sanoa jo rakennuspiirustusten perusteella, mitkä ovat mahdollisia riskipaikkoja, joista kannattaa avata rakenteita ja ottaa näytteitä mikrobien tutkimista varten.

Jos kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja löytyy, seuraavaksi selvitetään, onko kyseisestä rakenteesta ilmayhteys sisätiloihin. Jos ilma virtaa sisälle mikrobivaurioituneista rakenteista, syy on ainakin osittain löytynyt ja ongelmakohtaa voidaan alkaa korjata.

Asiantuntijan vinkit rakentajalle

  1. Varaa riittävästi aikaa suunnitteluun.
  2. Hanki projektille hyvä ja kokenut valvoja, joka ei ole vain nimi virallisissa papereissa, vaan tukee ja neuvoo koko rakennusprojektin ajan.
  3. Huolehdi kuivana rakentamisesta. Suojaa työmaalla välttämättömät rakennusmateriaalit. Jos rakennat talopaketilla, suostu ottamaan materiaaleja vastaan ainoastaan tarpeen mukaisia määriä ja tarvejärjestyksessä. Silloin ne pysyvät varmemmin kuivina ja työmaan organisointikin on helpompaa.
  4. Lattian betoni- ja kipsivaluissa, laastissa, tasoitteissa ja maaleissa on kaikissa paljon vettä, jonka pitää päästä haihtumaan sisäilmaan. Rakentamisen aikanakin täytyy siksi huolehtia hyvästä ilmanvaihdosta. Talviaikana kannattaa mahdollisimman nopeasti järjestää sisälle lämmitys, se nopeuttaa kuivumista.
  5. Varmista mittauksilla, että lattiavalu on riittävän kuiva, ennen kuin asennat pintamateriaalin.
  6. Teetä huolellinen tiiviysmittaus ja mahdollisten vuotopaikkojen paikannus ennen pintojen viimeistelyä. Ihmiset tekevät virheitä ja rakenteisiin voi vahingossa jäädä jopa reikiä. Tiiviysmittauksella varmistetaan laatu siinä vaiheessa, kun asioille voi vielä tehdä jotain.

Lue koko juttu Raikasta ilmaa HT 2/19. Tilaajana voit lukea lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta

Lue lisää Käypä hoito -suosituksesta kosteus- ja homevaurioista oireilevalle

Sisältö jatkuu mainoksen alla