Unissapuhumisesta ei ole mitään haittaa, mutta kiusallista se voi olla. Puhuja on hyvin kevyessä unessa ja saattaa jopa vastailla kysymyksiin. Kun hän kuitenkin näkee koko ajan unta, tarinat ovat todennäköisimmin puutaheinää.
Puheesta voi erottaa sanoja ja virkkeitä, tai se on vain epämääräistä muminaa. Muminan äärimuoto on unenaikainen korina ja vaikerrus eli katatrenia. Siinä ääni tulee uloshengityksen mukana päinvastoin kuin kuorsauksessa, joka syntyy sisäänhengityksen aikana.
Oma lukunsa ovat yölliset carusot, joille tulee kesken unen pakonomainen tarve laulaa.
– Huvittavaa kyllä, tiedän ihmisiä, jotka laulavat unissaan paremmin kuin valveilla, sanoo neurologian dosentti ja unitutkija Markku Partinen.
Unissapuhumista aiheuttaa etenkin runsas kahvinjuonti sekä jotkin lääkkeet ja uniapnea.
Jos puhuu lähes joka yö, syynä on usein uniapnea tai narkolepsia. Pelkkään puhumisen estämiseen ei kannata käyttää lääkkeitä. Jos taustalla on sairaus, sen hoitaminen lopettaa jutustelun.
