Yhä useampi tuntuu olevan allerginen - miksi?

Tuntuuko, että ihmiset ovat yhä yliherkempiä ja yskivät aiempaa kiihkeämmin? Se ei ole pelkkää kuvitelmaa. Jo 30–40 prosentilla kehittyneiden maiden ihmisistä on allergioita, kertovat tilastot. Niiden oireet ovat myös muuttuneet vaikeammiksi. 

Näin on myös Suomessa. Pelkästään siitepölyallergia vaivaa noin 20 prosenttia suomalaisista. Yleisiä ovat myös kissa- ja koira-allergia sekä ruoka-allergioista kala- ja pähkinäallergia. Suomalaisilla lapsilla ja nuorilla allergiat muodostavat jo yleisimmän kroonisen sairauden. Tyypillisiä oireita ovat kutina, nokkosihottuma, nuha, silmätulehdus, allerginen astma, atooppinen ekseema, ruoka-allergioissa vatsa ja suolistovaivat sekä anafylaktinen reaktio eli vakava äkillinen yliherkkyysoire.

–Nuorilla allergioita on vanhempia ikäluokkia useammin, mutta monilla oireet helpottavat iän myötä, kertoo Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

–Kun ikääntyvien immuniteetti heikkenee niin silloin myös taipumus reagoida liian herkästi ympäristön allergeeneille vähenee. 

Uusi tutkimustieto on muuttanut suhtautumista allergioihin. Nykyään yritetään pyrkiä sietämään lieviä oireita.

–Allergeenien välttäminen voi jopa lisätä herkistymistä. Toisaalta on huomattu, että vakavat allergiset reaktiot kuten lasten pähkinä anafylaksiat ovat lisääntyneet viime vuosina. 

Anafylaktisen reaktion aiheuttavat yleisimmin ruoka-aineet, pistiäisallergia sekä lääkeaineallergiat.

–Tällaisen reaktion laukaissutta allergeenia pitää välttää ehdottomasti, sanoo Ijäs. 

– Vakavan allergian ainoa hoitomuoto muutenkin on sitä aiheuttavien allergeenien välttäminen. 

Mutta mistä johtuu, että olemme yhä yliherkempiä?

Kasvit riehaantuvat 

Allergioiden lisääntyminen on monimutkainen rypäs. Siihen vaikuttavat monet tekijät, ja osa niistä on geneettisiä, osa ympäristötekijöitä ja osa ihmisen aiheuttamia, kirjoittaa professori ja lääketieteen antropologi Theresa MacPhail tietoteoksessaan Allergic: Our Irritated Bodies in a Changing World(2023). 

MacPhail on haasta tellut maailman johtavia allergiaklinikoita ja allergioihin erikoistuneita biologeja. Ehkä hankalin allergiaepidemian kiihdyttäjä on ilmastonmuutos. Se näyttää tekevän joistakin kasveista voimakkaammin allergisoivia. Esimerkiksi koivun kukintakauden odotetaan pitenevän ja siitepölyn tuotannon kasvavan. 

Myös joitakin siitepölyä tehokkaammin levittäviä kasveja on levittäytymässä Keski-Euroopan kautta Suomeen. Tällaisia ovat esimerkiksi Amerikasta alun perin kulkeutuneet tuoksukit. Niitä on jo yksittäisinä Suomessa, sillä linnut kuljettavat niiden siemeniä.

–Ne eivät ihan vielä ehdi tuottaa siemeniä täällä meidän olosuhteissamme. Muualta Euroopasta kuitenkin kulkeutuu tuoksukin siitepölyä elo-syyskuussa Suomeen, Ijäs kertoo

Lämpöäkin pahempi vaikutus näyttää olevan ilman hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisellä. Se voi ”riehaannuttaa kasveja” lisäämällä niiden proteiinipitoisuuksia, kertoo Nature-lehden tutkimusraportti vuodelta 2022.

Kasveissa ja ruoka-aineissa allergisoiva aine on yleensä nimenomaan proteiini.

Hiusvärejä ja nahassa kromia 

Myös ilman epäpuhtaudet vaikuttavat. MacPhail kertoo, että saasteet, kuten dieselhiukkaset, voivat pilkkoa siitepölyn hiukkasia, jolloin ne pääsevät kulkeutumaan syvemmälle keuhkoihin. 

Huono ilmanlaatu yhdistyy myös köyhtyneeseen suolistobakteeristoon, mikä heikentää immuunijärjestelmää. Astman ja kosketusihottuman määrää on kasvattanut viimeisen 20 vuoden aikana kiihtynyt kemikalisaatio. 

Esimerkiksi meikkien kautta kemikaaleille altistutaan ja herkistytään jatkuvasti enemmän. Tyypillisiä kosketusallergian aiheuttajia ovat kestohiusvärit, muovikemikaaleista epoksiyhdisteet, akrylaatit ja metakrylaatit, isotiatsolinonisäilöntäaineet ja metallit. Oireet voivat näkyä välittömästi tai joskus vasta viikkojen kuluessa. 

Eräs yleinen kosketusihottumaa aiheuttava aine on kromi, jota on useiden vuosien ajan käytetty nahkatuotteissa, kuten kengissä, käsineissä ja käsilaukuissa. Kun kromia vapautuu nahasta, se voi aiheuttaa allergisen reaktion. 

Lehmien luo tai koira kotiin 

Ihmisten suhde puhtauteen on muuttunut rajusti. Johtavan teorian mukaan allergioiden kasvua selittääkin niin sanottu hygieniahypoteesi. Sen mukaan ihmisen kontakti luonnon mikrobistoon on heikentynyt niin dramaattisesti, että monilla immuunijärjestelmä ei kouliinnu riittävästi nuorena. Samasta syystä esimerkiksi krooniset tulehdusperäiset sairaudet näyttävät voimakkaasti lisääntyvän, etenkin kaupunkiympäristöissä. 

Ihoa ja koteja putsataan useilla erilaisilla kemikaaleilla, vaikka niille ei ole todellista tarvetta. Kaikkien ongelmallisimpia ja tavallisissa oloissa turhimpia ovat antibakteeriset siivousaineet. Niillä tuhotaan osa mikrobeista, ja sen seurauksena tilaa valtaavat sitkeimmät mikrobit, huomauttaa emeritusprofessori Jouko Tuomisto Duodecimin artikkelissa. 

Erityisen tärkeää monipuolinen mikrobialtistus on jo hyvin pienenä lapsena – käytännössä ensimmäisenä elinvuotena, MacPhail kirjoittaa. 

Tässä mielessä onnekkaita ovat olleet he, joita on pienenä viety talleille ja navettoihin. Tutkijoiden mukaan kotieläimet ja jokin ”maatilan pölyssä” auttaa allergioiden ehkäisyyn, mutta ei ole selvää, mitkä pölyn komponentit näin tekevät. Myös lemmikkikoira muokkaa tutkitusti kodin mikrobistoa huomattavasti monipuolisemmaksi, mikä yhdistetään alentuneeseen astman ja allergioiden riskiin. 

Immuunijärjestelmän tasapainotuksessa tärkeää on suolistomikrobiston rikkaus: mitä rikkaampi mikrobisto, sitä vähemmän sairauksia. Myös perhekoko vaikuttaa tähän. Vanhemmat sisarukset lisäävät todennäköisyyttä kontaktoitua hyödyllisellä tavalla useisiin mikrobeihin.

Nykyisin suolistobakteerien tasapaino järkkyy pienestä pitäen lukuisten antibioottikuurien sekä ultraprosessoitujen elintarvikkeiden, eli ”roska ruoan”, suurkulutuksen takia, MacPhail kirjoittaa. 

Tällaisissa tuotteissa on paljon lisäaineita, puhdistettuja viljoja, sokeria, rasvaa ja suolaa. Sen sijaan niistä uupuu hyvien bakteerien elinvoimaisuutta ylläpitävät mikroravinteet ja ravintokuidut.

Nurmikolle kierimään 

Taipumus allergioihin on myös periytyvää. Jos esimerkiksi toinen vanhemmista on allerginen, vaara allergian kehittymiseen on jo 30–50 prosenttia. Pelkillä elintavoilla voikin olla lopulta vaikea vaikuttaa allergioiden syntyyn.

–Vaikka kuinka yrittäisi ennaltaehkäistä niitä, niin voi olla, että silti herkistyy jollekin allergeenille, Ijäs sanoo. 

Varmaa on, että uudet hoitojen tuulet puhaltavat. Kun aiemmin yritettiin ehkäistä allergiaa välttämällä ja muokkaamalla ympäristöä mahdollisimman steriiliksi, nyt päälinja puoltaa siedättämistä, monipuolista mikrobialtistusta, luontoyhteyden lisäämistä. 

Useimmissa tapauksissa orjalliselle allergeenien välttelylle ei ole aikuisiällä enää tarvetta. Jokaisen kannattaisikin ainakin satunnaisesti käyskennellä metsässä. Erinomaisia vaihtoehto ja mikrobien kalasteluun ovat myös kaupunkien puistot, pusikot, pikkumetsiköt, järven- ja merenrannat. Pelkkä luonnonnurmilla loikoilu tekee hyvää, kunhan rikkaruohoja ei ole myrkytetty pois.

Asiantuntijana Katariina Ijäs, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.