Koliikin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta aihetta tutkitaan koko ajan. Kuva: <span class="photographer">iStockphoto</span>
Koliikin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta aihetta tutkitaan koko ajan. Kuva: iStockphoto

Jos vauva itkee illasta toiseen, kyse saattaa olla koliikista. Maitohappobakteereista ja vyöhyketerapiasta voi olla apua.

Vauva itkee ja itkee, vanhemmat kanniskelevat, hyssyttelevät ja lohduttavat. Lopulta lohduttelua kaipaisivat yhtä paljon itkusta ja unenpuutteesta väsyneet vanhemmat kuin vauvakin. Syytä haetaan niin refluksista kuin allergioista, mutta mitään ei löydy. Olisiko tämä nyt sitä pelättyä koliikkia?

Koliikista puhutaan, kun lapsi itkee poikkeuksellisen paljon eikä itkulle löydy muuta syytä, kuten maitoallergiaa tai refluksia. Koliikki alkaa yleensä vauvan ensimmäisten viikkojen aikana ja helpottaa kolmen neljän kuukauden iässä.

Koliikin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta aihetta tutkitaan koko ajan. Uudet tutkimukset lupaavat jo varovaista apua koliikkivauvoille.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Maitohappobakteereita tippoina

Koliikista kärsivien vauvojen suoliston mikrobikanta on tutkitusti erilainen kuin niiden vauvojen, joilla koliikkia ei ole. Terveillä vauvoilla on suolistossaan enemmän hyviä bakteereita, kuten lactobacillus- ja bifidobakteereita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Sitä ei kuitenkaan vielä tiedetä varmaksi, onko erilainen bakteerikanta koliikin syy vai seuraus, kertoo Anna Pärtty, joka työskentelee Tyksissä lastentauteihin erikoistuvana lääkärinä ja Turun yliopistossa tutkijana.

Pärtty kuuluu ryhmään, joka tutkii suolistomikrobien ja probioottien yhteyttä koliikkiin. Lactobacillus reuteri -nimisen maitohappobakteerin on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän itkuisuutta imetetyillä koliikkivauvoilla. Tätä maitohappobakteeria sisältävät esimerkiksi Rela-tipat, joita saa apteekista ilman reseptiä. Tippoja voi kokeilla antaa vauvalle viisi tippaa päivässä, ja noin parin viikon käytön jälkeen näkee, onko niistä apua. Haittaa maitohappobakteereiden käytöstä ei ole tutkimuksissa havaittu.

Korviketta saavilla vauvoilla tutkimuksia on tehty vähemmän, eikä omia suosituksia heille vielä ole.

– Tutkimusten mukaan korvikeruokinta ei kuitenkaan lisää koliikin todennäköisyyttä, kuten ei myöskään sektio, vauvan sukupuoli tai se, onko kyseessä perheen ensimmäinen vai toinen lapsi, Pärtty kertoo.

Se tiedetään, että koliikkiin sairastumisen riski kohoaa, jos äiti on saanut synnytyksen yhteydessä antibioottihoitoa. Pärtty toteaakin, että probioottikuurin voi olla erityisen hyödyllinen tällaisille vauvoille. Vauvan varhaisella antibioottihoidolla ei ole havaittu samaa yhteyttä koliikkiin.

Parhaillaan tutkitaan myös sitä, voisivatko probioottitipat jopa ehkäistä koliikkia.

Vyöhyketerapia rentouttaa

Helpottaisiko vyöhyketerapia koliikkivauvan oloa? Monen vanhemman kokemuksen sekä tutkimuksen mukaan kyllä.

Tuoreessa ulkomaisessa tutkimuksessa annettiin vyöhyketerapiaa koliikkivauvoille kolmen viikon ajan, ja vauvojen oireet helpottivat enemmän kuin verrokkiryhmällä, joka ei saanut hoitoa. Vyöhyketerapian vaikutusta koliikkiin tutkitaan myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella Lohjalla. Terveystieteen tohtori ja tutkija Leena Hannula kertoo, että vanhempien kokemukset ovat olleet myönteisiä.

Vyöhyketerapiassa ajatellaan, että vauvan itkun ja kipujen syynä ovat elimistön jännitystilat sekä hermoston ja suoliston kehittymättömyys ja että näiden tilojen purkaminen voi vähentää vauvan itkuisuutta. Vyöhyketerapeutti käsittelee vauvan jalkateriä ja joskus myös käsissä ja pään alueella olevia niin sanottuja elinheijasteita, joiden välityksellä hän pyrkii rentouttamaan vauvan jännitystiloja.

Hoitoon vain terveenä

Ennen vyöhyketerapeutille menoa paljon itkevän vauvan kanssa kannattaa käydä lääkärillä, jotta sairauden mahdollisuus saadaan suljettua pois. Akuutisti sairasta vauvaa ei kannata hoidattaa, ja rokotusten jälkeen olisi hyvä pitää viikon väli ennen vyöhyketerapiaa. Lisäksi kannattaa selvittää, että vyöhyketerapeutilla on kokemusta nimenomaan vauvojen hoitamisesta.

Leena Hannulalla on kätilön koulutus, ja hänen omat kolme lastaan kärsivät aikoinaan koliikista.

– Koliikki on raskasta vanhemmille ja koettelee kärsivällisyyttä. Koliikki ei kuitenkaan ole vanhempien vika, ja jossain vaiheessa oireet helpottavat.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

”Älä yritä jaksaa yksin”

Koliikkivauvan äiti tai isä, ethän unohda itseäsi. Kysyimme vanhemmilta, mistä he saavat jaksamista koliikin koetellessa.

”Vauvan koliikki on yksi rajuimpia jaksoja minun ja puolisoni elämässä. Se on kuitenkin ohimenevää, vaikka tuntuu sillä hetkellä ikuisuudelta. Jonain päivänä itku loppuu, ihan varmasti.”

”Anna koliikkivauva myös muiden hoidettavaksi. Älä yritä jaksaa yksin, vaikka oletkin vauvan äiti.”

”Koliikki saa päivät tuntumaan loputtoman pitkiltä, mutta kun pahin helpottaa, päivät suorastaan juoksevat ja lapsi kasvaa silmissä. Yritä löytää jotain, josta itse saat voimaa, ja pyri tekemään joka päivä jotain, mikä tuottaa iloa. On se sitten suklaapala tai istuminen hetken aikaa ulkona yksin.”

”Antakaa toisillenne myös mahdollisuus lepoon ja sump­likaa hoitovuorot. Kun vauva nukahtaa illalla, menkää itsekin nukkumaan, jotta jaksatte.”

”Kun kävelet yöllä viidettä tuntia, et ole ainoa.”

”Vauvan ihanat pienet hymyt pelastavat paljon. Myös se, että näkee vauvan kehittyvän normaalisti ja oppivan uusia asioita, auttaa jaksamaan.”

Lähde: Vauva.fin kysely

Sisältö jatkuu mainoksen alla