Häpeän tunne ei auta aggressiivisesti käyttäytyvää lasta. Myötätuntoinen aikuinen sen sijaan on suuri apu. Kuva: Shutterstock
Häpeän tunne ei auta aggressiivisesti käyttäytyvää lasta. Myötätuntoinen aikuinen sen sijaan on suuri apu. Kuva: Shutterstock

Aggressiivisesti käyttäytyvää lasta auttaa parhaiten jämäkkä mutta myötätuntoinen vanhempi, joka osaa ennakoida tilanteita, lapsi- ja perhepsykologi Leea Mattila sanoo.

Miten pitäisi toimia, kun kaksivuotias lapseni käyttäytyy väkivaltaisesti? Hän siis lyö, tönii ja puree toisia. Kohteeksi voi joutua niin tuttavaperheen lapsi kuin tuntematon lapsi puistossa. Myös pienempi sisarus joutuu välillä aggressiivisen käytöksen kohteeksi. Miten siitä selvitään ja miten lapset voivat jatkaa leikkejä yhdessä?

Uskon, että väkivaltaisuus ei johdu niinkään suuttumuksesta tai vihasta, vaan ehkä hänen kokemastaan epäreilusta kohtelusta, mustasukkaisuudesta tai pelosta. Ne ovat mielestäni lapselleni tyypillisempiä tunteita kuin viha.
Neuvoton

Kuvailet kiusallista, joskin täysin normaalia tunnesäätelyn kehitysvaihetta, johon moni taaperon vanhempi voi samastua.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lapsilla on kaikki tunteet olemassa aivan kuten meillä aikuisillakin. He ovat vuoroin onnellisia, vihaisia, mustasukkaisia ja peloissaan. Ja paljon muutakin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lapsi yrittää kertoa jotakin. Mitähän hänellä on mielessään?

Olisi tärkeää kurkistaa käyttäytymisen taakse ja pohtia sen syitä. Käytös ei koskaan ole sattumanvaraista, vaan aina mielen ohjaamaa. Mitähän lapsen mielessä on? Hän yrittää kertoa jotakin. Käyttääkö hän aggressiota välineenä hallitakseen ja kontrolloidakseen: ”Haluan tuon lelun!” Kaipaako hän yhteyttä vanhemman kanssa, ja toisten pureminen on hänen keinonsa saada vanhempi reagoimaan? Vai elääkö lapsi tällä hetkellä jonkinlaisessa kuormittavassa tilanteessa, joka heijastuu ärtyvänä, stressaantuneena käytöksenä?

Vanhempana voit ennen kaikkea ennakoida. Kulje lapsen lähellä, pysy vierellä yhteisleikkien aikana. Katkaise tilanne mahdollisuuksien mukaan ennen kuin muksimista tapahtuu.

Kerro yksinkertaisin sanoin, että kiukkuinen saa olla, mutta lyöminen ei sovi.

Jos vahinko on kuitenkin jo sattunut, puutu heti jämäkästi mutta myötätuntoisesti. Kerro hyvin yksinkertaisin sanoin, että kiukkuinen saa olla, mutta lyöminen ei sovi. Ota lapsi syliin ja auta häntä rauhoittumaan. Kehu onnistumisista!

Empatiaa toiselle lapselle voi osoittaa yhdessä lapsen kanssa ja vaikkapa puhaltaa pipiin. Voitte myös pyytää anteeksi yhdessä. Kommellusta voi käydä läpi rauhoittuneen lapsen kanssa jälkikäteen jutellen. Häpeää kannattaa välttää, siitä ei ole mitään hyötyä.

Ihmisen sanotaan olevan kaksivuotiaana aggressiivisimmillaan. Puheen oppiminen tuo yleensä näihin pulmiin helpotusta, kun ilmaisuun tulee uusi ulottuvuus. Jos toisten kolhiminen tuntuu vain jatkuvan tai oma jaksaminen alkaa olla lopussa, kannattaa hakeutua juttelemaan asiasta ammattilaisen kanssa. Voimia!

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla