/hyvaterveys.fi/s3fs-public/main_mediab881705017z.1_20200113145649_000g3336ri4v.10.iptcstrip_0.jpg?itok=T_6G7J1L×tamp=1578920210)
Vanhempi voi huomaamattaan opettaa vauvan huonoksi nukkujaksi. Kun yöunet ovat kunnossa, myös päiväunet sujuvat yleensä paremmin.
Nuku, nuku nyt, lapsi kulta! Päivä on pitkällä, mutta vauva on virkeä. Isää ja äitiä kyllä väsyttää, sillä yösyötöt ovat vieneet vanhemmista mehut. Miksi vauva ei nukahda päiväunille?
– Jos lapsi nukkuu päivällä huonosti, vanhemman kannattaa palata ajatuksissaan ajassa taaksepäin, pienten lasten unikouluohjaaja, perhepsykoterapeutti Jaana Pajunen vastaa.
Yö- ja päiväunet liittyvät aina toisiinsa, ja niitä tulee tarkastella kokonaisuutena. Jos vanhempi haluaa, että lapsi nukkuu päivällä kunnon unet, lapsen koko vuorokausirytmi pitää miettiä uudelleen.
Vastasyntyneen pitää kuitenkin antaa nukkua milloin ja missä tahansa.
Aikuisen unirytmi on aivan toinen kuin vastasyntyneen. Ei ihme, jos ensimmäiset kuukaudet ovat tosi rankkoja.
– Vastasyntyneen elämä on pelkkää syömistä ja nukkumista, eikä yö eroa päivästä. Nälkä herättää nukkuvan vauvan, joka nukahtaa kylläisenä uudelleen.
Koska aikuisen unirytmi on aivan toisenlainen kuin vauvan, ensimmäiset kuukaudet lapsen kanssa voivat olla vanhemmille tosi rankkoja. Onneksi pian helpottaa.
Vanhemman rytmistä mallia
Kun vauva on tankannut vuoroin unta ja vuoroin maitoa kolme kuukautta, alkaa tapahtua. Vauva nukkuu edelleen paljon, ainakin 14–16 tuntia vuorokaudessa, mutta nyt tähän asti samanlaisina soljuneisiin päiviin alkaa tulla rytmi.
Kolmikuisen vauvan pisin yhtenäinen unijakso ajoittuu yöhön ja pisin valveillaolojakso päivään – ainakin useimmilla.
– Jokaisella vauvalla on oma, yksilöllinen unentarpeensa ja uniaikansa. Kuten aikuisissa, vauvoissakin on aamuvirkkuja ja illantorkkuja, Jaana Pajunen huomauttaa.
Riittävä uni takaa kasvun ja kehityksen.
Vauvan luontaista rytmiä ei saa mennä säätämään, ei vielä kolmikuisena.
– Riittävä uni takaa vauvan kasvun ja kehityksen, ja lapsen kasvussa ja kehityksessä tapahtuu ensimmäisen elinvuoden aikana paljon.
Unen aikana erittyy kasvuhormonia, valveilla opitut asiat painuvat muistiin, ja aivot lataavat energiavarastojaan.
– Aikuisesta voi tuntua, ettei vauva tee muuta kuin lepää, mutta vauva tarvitsee unensa. Jo katsekontaktin ottaminen on vauvalle rankkaa.
Puolivuotias petiin kymmeneltä
Puolivuotiaan vauvan unirytmiä voi alkaa vähitellen säätää vanhempien rytmiin sopivaksi. Jos vauva on syntynyt täysiaikaisena, hän on terve ja kehittynyt normaalisti, kuuden kuukauden iässä hän ei tarvitse yöllä ruokaa.
Jotta vauva nukkuisi, hänen pitää olla väsynyt – pakolla hän ei nukahda.
– Puolivuotias pärjää jo seitsemän, kahdeksankin tuntia syömättä ja jaksaa olla päivällä hereillä kerralla kolmisen tuntia, Pajunen sanoo.
Pientä lasta ei saa nukahtamaan pakolla. Jotta vauva nukkuisi, hänen pitää olla väsynyt.
– Jos vanhemmat haluavat, että puolivuotias väsähtää kaksille parituntisille päiväunille, vauva kannattaa laittaa yöpuulle vasta iltakymmeneltä.
Tällöin vauvan pisin unijakso osuu samaan aikaan vanhempien yöunen kanssa, ja vauva herää ensimmäisen kerran syömään viiden, kuuden maissa aamulla. Sen jälkeen hän torkahtaa vielä pariksi tunniksi, ennen kuin hän on valmis päivään.
– Tässä rytmissä ensimmäiset päiväunet ajoittuvat yhdentoista ja yhden välille ja toiset iltapäivälle neljän ja kuuden välille.
Huomaamatta huonouniseksi
Vanhemmat voivat auttaa lastaan nukahtamaan uniassosiaatioiksi kutsutuilla rutiineilla. Ne tukevat nukahtamista myös päivällä.
– Lapsi omaksuu rutiinit hyvin nopeasti. Vanhemman kannattaa miettiä, onko hän valmis noudattamaan rutiineja kaikkialla ja pitkään – jopa vuoden tai pari, Jaana Pajunen muistuttaa.
Vanhempi voi huomaamattaan opettaa lapsensa huonoksi nukkujaksi. Jos vauva tottuu nukahtamaan maito suupielissään, hän ei saa unen päästä kiinni ilman rintaa tai pulloa. Kilometrejä kertyy jatkossakin, jos vauva nostetaan päiväuniaikaan autoon ja lähdetään liikkeelle. Kun tutin lupsutukseen uinahtava vauva herää, hän ei nukahda uudestaan, ennen kuin tutti töröttää suussa.
Jokainen perhe tekee toki valintansa oman tilanteensa mukaan.
– Illalla pesu, pisu, pusu, laulu tai loru riittävät rutiineiksi, eikä päivällä tarvita sen kummempia ohjelmanumeroita. Imetyksen aika on, kun vauva on virkeä.
Turvallisuuden tunne vahvistuu, kun vauva nukahtaa ja herää samasta paikasta.
Vauva ei tarvitse nukahtaakseen täyttä hiljaisuutta. Tavalliset kodin äänet tuovat turvaa. Turvallisuuden tunnetta lisää se, että vauva saa nukahtaa ja herätä samasta paikasta.
– Vauvat nukkuvat yleensä päiväunet paremmin ulkona kuin sisällä. Jos ulkona nukuttaminen ei ole mahdollista, vauvan olisi hyvä ulkoilla muuten. Ulkoilusta tulee terve väsymys.
Vauva oppii nukahtamaan itse
Kun yöunet ovat kunnossa, päiväunetkin sujuvat helpommin. Jos nukkumaanmeno harmittaa vauvaa ja vauva itkee, häntä tulee lohduttaa.
– Vauvaa ei kuitenkaan kannata nostaa heti syliin, ellei vanhempi ole valmis tekemään niin myös jatkossa. Vanhemman kosketus ja jopa läheisyys voivat herättää vauvan myös tietyissä unen vaiheissa, Jaana Pajunen kertoo.
Uni koostuu syvyydeltään erilaisista vaiheista. Kevyen pintaunen vaiheessa lapsi kääntyilee, ja lapsen liike saattaa herättää vieressä nukkuvan vanhemman. Kun vanhempi alkaa havahtua ja herää, vauva seuraa perässä.
– Jotta vauva ei havahtuisi pintaunesta hereille, vaan jatkaisi uniaan, vauvan on hyvä nukkua omassa sängyssään joko sermin takana tai toisessa huoneessa, Pajunen ehdottaa.
Läheisyyttä kannattaa tankata jo päivällä. Säännöllinen päivärytmi ja samaan aikaan toistuvat päiväunet helpottavat lapsen nukahtamista ja uuden rytmin opettelua.
– Vauva väsähtää silmin nähden noin varttia ennen totuttua nukkumaanmenoaikaa. Vanhempi voi ennakoida ja viritellä vauvaa vaikka reippailla loruleikeillä vähän ennen sitä, jolloin väsymyspiikki siirtyy hivenen eteenpäin.
Lapsen valvottaminen voi tuntua oudolta, mutta siitä ei tarvitse potea huonoa omatuntoa.
– Syyllisyydentunne on turha, sillä vauvaa ei voi pitää väkisin hereillä. Alle kaksivuotias nukahtaa vaikka pää soppalautasessa, jos hän on todella väsynyt.
Parissa viikossa uuteen rytmiin
Siirtyminen vanhasta rytmistä uuteen vie vauvalta pari–kolme viikkoa. Sinä aikana rytmistä ei parane lipsua. Kun vauva on omaksunut uuden rytmin, hän pystyy joustamaan siitä jonkin verran.
– Puoli vuotta täyttänyttä vauvaa voi herätellä päiväuniltaan, jos lapsi uhkaa nukkua vaikka neuvolakäynnin ohi.
Univaikeudet voivat liittyä kehitysvaiheeseen ja mennä nopeasti ohi.
Isompaa vauvaa voi herätellä silloinkin, jos päikkärit venähtävät. Mitä isompi lapsi, sitä enemmän päivällä nukkuminen vaikuttaa yöuneen.
– Vanhempaa voi lohduttaa tieto, että univaikeudet liittyvät usein lapsen kehitysvaiheeseen, kuten hampaiden puhkeamiseen tai kävelemään opettelemiseen. Silloin ne myös menevät nopeasti ohi, Jaana Pajunen kertoo.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
Vauvavuoden jälkeen
- Yksivuotiaista valtaosa uinahtaa enää yksille päiväunille, yleensä puolen päivän aikaan. Yöunille meno aikaistuu, ja lapsi nukkuu noin iltakahdeksasta aamukuuteen – myös viikonloppuisin. Säännöllisestä rytmistä kannattaa pitää kiinni myös kodin ulkopuolella, sillä poikkeamat rasittavat lasta.
- Kaksivuotias ei välttämättä tarvitse päiväunia. Päiväunista on aika luopua, jos lapsi kukkuu illalla pidempään kuin vanhempansa. Jos lapset saisivat päättää, valtaosa luopuisi päikkäreistä kahden ja kolmen ikävuoden välissä. Pari–kolmevuotiaan tulisi kömpiä yöpuulle kahdeksalta tai viimeistään yhdeksältä. Muuten seuraavasta päivästä tulee raskas.
- Kolmevuotias ei yleensä kaipaa päiväunia. Lapsen nukuttaminen päivällä haittaa nukahtamista illalla: jo vartin päikkärit saattavat lykätä nukkumaan menoa parilla, kolmellakin tunnilla. Kun lasta väsyttää iltapäivällä, lukuhetki aikuisen kanssa tai musiikin kuuntelu palauttavat voimat parissakymmenessä minuutissa.