Vastasyntyneen keltaisuutta mitataan valomittarilla synnytyssairaalassa. Kuva: iStockphoto
Vastasyntyneen keltaisuutta mitataan valomittarilla synnytyssairaalassa. Kuva: iStockphoto

Mitä tehdään, kun vauvan iho kellertää? Terveydenhoitaja Mia Astikainen kertoo. 

1. Keltaisuus liittyy maksan toimintaan

Ihmisvauvat syntyvät maailmaan hieman keskeneräisinä verrattuna moniin muihin nisäkkäisiin. Aina vastasyntyneen maksa ei toimi täysillä varsinkin, jos vauva syntyy ennenaikaisena.

Yksi maksan tehtävistä on käsitellä kuolleet verisolut. Kun punasolut kuolevat ja hajoavat, hajoamistuotteena syntyy bilirubiinia, joka aiheuttaa keltaisuutta kertyessään vauvan kudoksiin.

Hemoglobiiniarvo kuvaa happea kuljettavien punasolujen määrää. Vauvan hemoglobiini on syntymän jälkeen normaalisti korkea, joten myös bilirubiinia syntyy runsaasti. Suurina pitoisuuksina bilirubiini on haitallista aivoille.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

2. Tiheät imetykset hoitavat lievää keltaisuutta 

Keltaisuus ilmenee yleisimmin ensimmäisen elinviikon aikana, usein parin päivän sisällä syntymästä. Joskus keltaisuus näkyy vasta, kun vauva ja äiti ovat jo kotona. Kaikki vauvat eivät kellastu ollenkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keltaisuutta mitataan valomittarilla. Jos arvo ylittää tietyn rajan, otetaan bilirubiiniarvo myös verestä. Sen perusteella päätetään tarvitseeko vauva sinivalohoitoa, joka hajottaa bilirubiinia.

Sinivalohoito kestää muutamasta päivästä viikkoon. Vauvan tulee olla sinivalossa lähes koko ajan. Parhaassa tapauksessa imetyskin onnistuu samalla, kun vauva saa valohoitoa.

Lievää keltaisuutta hoidetaan tehostamalla imetystä. Keltainen vauva voi olla väsynyt ja vaisu, jolloin häntä pitää herätellä rinnalle. Kun vauva saa riittävästi maitoa, bilirubiini ”huuhtoutuu” pois elimistöstä eikä muita hoitokeinoja tarvita. Jos imetys ja lisämaito eivät tehoa, hoitona on sinivalo, erittäin harvoin verensiirto.

Jos vauva kellastuu vasta kotona tai olet epävarma, kellertääkö hänen ihonsa, ole yhteydessä sairaalaan.

3. Veriryhmätekijä altistaa keltaisuudelle

Äidin ja vauvan veriryhmien epäsopivuus altistaa keltaisuudelle. Jos äidin veriryhmän Rhesus-tekijä on negatiivinen ja vauvan positiivinen, äidin keho alkaa jo raskausaikana tuottaa vasta-aineita vauvan Rhesus-tekijää vastaan. Tämä aiheuttaa hemolyysia eli vauvan punasolujen tavallista runsaampaa hajoamista ja vauvan kellastumista syntymän jälkeen.

Rh-negatiivisen äidin vasta-aineita seurataan raskauden ajan. Ensimmäinen raskaus sujuu yleensä ongelmitta, mutta komplikaatioiden riski nousee seuraavissa, jos sikiöiden Rhesus-tekijät ovat positiivisia. Rhesus-tekijä on perinnöllinen, joten jos isäkin on Rh-negatiivinen, ei vauva voi olla positiivinen.

Hemolyysin ehkäisemiseksi Rh-negatiiviset naiset saavat anti-immunoglobiluuni-D-rokotteen synnytyksen, keskenmenon, raskaudenkeskeytyksen ja raskausajan kajoavien toimenpiteiden jälkeen. 

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Kysy Mialta!

  • Mia Astikainen on terveydenhoitaja, joka on työskennellyt äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa. Lähetä kysymyksesi Mialle osoitteeseen vauva@sanoma.com otsikolla ”Mia vastaa”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla