Näyttelijä Miia Nuutila pääsi Hyvän terveyden vesijuoksu­kouluun. Nappaa tekniikkavinkit videolta.

Vesijuoksun Miia Nuutila aloitti muutama vuosi sitten. Vesi viehätti elementtinä ja laji sopi hyvin arkeen: uimahalliin voi mennä koko perheen kanssa ja lapset osaavat jo touhuta omia juttujaan. Lajissa saa myös mukavasti hien pintaan.

- Vedän tunnin lenkkejä uima-altaassa, se pitää minut kunnossa eikä rasita polvia tai niveliä.

Miia Nuutila tunnetaan rehevästä naurustaan, humoristisista elokuva-  ja tv-rooleistaan sekä parittajan osastaan Maajussille morsian -sarjan juontajana. Seitsemäs tuotantokausi pyörähti juuri käyntiin televisiossaa. Rakkaus on aina kiinnostava aihe, ja jokainen kaipaa itselleen puolisoa, Nuutila kuvailee sarjan suosiota.

- Maajussit ovat aitoja tyyppejä, jotka etsivät kumppania tositarkoituksella, eivät päästäkseen lööppeihin. Nekin, jotka eivät löydä rakkautta, saavat sarjan kautta ystäviä.

Vaikka näyttelijän työ on esiintymistä, ikä ei stressaa. Itseään ei kuitenkaan kannata päästää rupsahtamaan hyvän olon takia, ei ulkonäön.

- En tiedä mistään ikäpaineista, koska minähän olen vielä hirveän nuori. En kyllä edes suostu ottamaan paineita vanhenemisesta, kun ei sille mitään voi. Sitä paitsi rypyt ovat ihania! Nuutila naurahtaa.

Tehokasta ja lempeää

Vesijuoksu on yllättävän tehokas kuntoilulaji. Teho perustuu siihen, että kroppa saa vedessä vastusta joka suunnasta, eikä samanlaista vaikutusta tule muualla liikkuessa. Lihaksia myös käytetään monipuolisesti.

Kun kaikki suuret lihakset joutuvat töihin, syke nousee helposti ja hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky paranee. Toisin sanoen kunto kohenee.

Myös painonhallinnan kannalta vedessä liikkumisesta on erityistä hyötyä, sillä energiaa kuluu huomattavasti enemmän kuin kuivalla maalla. Esimerkiksi 27-asteisessa uimahallivedessä lämpöenergiakulutuksemme on 40 prosenttia suurempaa kuin kuivalla maalla, vaikka emme tekisi yhtään mitään.

Vaikka vesiliikunta haastaa kroppaa ja kuluttaa rutkasti energia, se on elimistölle lempeä. Vesi tukee vartaloa ja veden noste helpottaa lihastyötä, siksi liikkuminen ei rasita niveliä. Myös vettä pelkäävälle laji saattaa sopia, sillä päätä ei tarvitse laittaa veteen. Erityisen suositeltavaa vesijuoksu on nivelvaivoista kärsiville, niska- ja selkäkipuja poteville, kuntoutujille, ylipainoisille ja ikääntyneille.

Asiantuntija Eija Holmala, liikuntapäällikkö, UH &  FIX

  • Vesijuoksutekniikka on helppo, mutta se kannattaa opetella rauhassa. Hosumalla tehot jäävät puolitiehen ja väärää tekniikka on vaikeampi
    korjata myöhemmin.  
  • Pidä asento ryhdikkäänä ja hieman etukenossa. Katse on suoraan eteen, hartiat alhaalla.
  • Juoksuliikkeet ovat rytmikkäät: polvet nousevat kunnolla eteen ylös ja jalat ojentuvat joka potkulla taakse, myös nilkka ojentuu lopussa.
  • Kyynärpäät ovat noin 90 asteen kulmassa vartalon sivuilla ja tasapainottavat juoksua. Kädet kauhovat vettä taaksepäin sormet yhdessä.
  • Juoksurytmi on selkeä: vastakkainen käsi ja jalka ovat samaan aikaan edessä.

    Vältä virheet

  • Jos kallistut liikaa, juoksu alkaa muistuttaa koirauintia. Hidasta silloin vauhtia ja korjaa asento pystymmäksi.
  • Lyhyet askeleet saat pidemmäksi, kun nostat polven kunnolla ylös ja työnnät jalat loppuun asti alas suoraksi.
  • Tee käsillä kunnolla töitä, mutta vältä sivuttaisliikettä. Pyri viemään kädet suoraan eteen taakse.
  • Älä hosu, vaan keskity rauhallisena rullaavaan rytmiin.