Sittenkin valoa
Nauti nyt, kun lapset ovat pieniä, Heli Manniselle sanottiin, mutta eräänä keväänä hän ei jaksanut iltaisin kuin itkeä. Sitten hän tarttui kameraan.
Terveydenhoitaja veti verhot tutkimuspöydän ja synnytyksen jälkitarkastukseen saapuneen äidin eteen. Verhon taakse jäi kolme pikkuihmistä. Parikuukautinen Ohto heilutteli raajojaan kaukalossa, kolmevuotias Jouka ja kuusivuotias Niila istuivat hämmentyneinä penkillä.
– Onko kaikki hyvin, äiti kyseli pojilta verhon takaa samalla kun lääkäri teki tutkimusta.
Noihin aikoihin luokanopettaja, valokuvaaja Heli Mannisen arjessa ei ollut sellaista luksusta, että hän olisi voinut lähteä yksin edes lääkärin vastaanotolle. Oli kevät 2014, hänen siihenastisen elämänsä rankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
