Riita voi repiä tai rakentaa. Testaa, kuinka taitava riitelijä olet ja poimi vinkit, kuinka kehittyä paremmaksi konfliktien ratkaisijaksi.

Terveessä ihmissuhteessa on tilaa avoimelle vastakkainasettelulle ja rakentavalle kritiikille. Riitely on yleensä osoitus halusta keskustella jostakin itselle tärkeästä asiasta. Kielteisiä tunteita voi ilmaista rakentavasti, ennen kuin ne pääsevät kasaantumaan.

Jos läheiset osaavat riidellä oikein, viestit menevät tehokkaammin perille. Tutkimukset osoittavat, että myönteisiä riitelytekniikoita käyttävillä on yleensä muita kestävämpi ja onnellisempi parisuhde.

Riitelytilanteissa toistaa helposti vanhoja ja tehottomia käyttäytymismalleja, kuten syyttelyä. Jokainen voi onneksi oppia ratkaisemaan riitoja niin, että osapuolet saavuttavat yhteisymmärryksen.

Testin tarkoitus on arvioida, kuinka rakentavasti osaat riidellä. Lue väittämät huolellisesti ja pohdi, mikä vastausvaihtoehdoista sopii parhaiten sinuun.

1. Toisten kanssa riidellessäni muistan vanhat kaunat.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

2. Suuttuessani kiroilen lähimmäisilleni.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

3. Pyrin löytämään molempia osapuolia tyydyttävän ratkaisun.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

4. Jos riidan toinen osapuoli tekee hyvän huomion, kerron olevani samaa mieltä.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan
 
5. Jos huomaan olleeni väärässä, myönnän sen.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

6. Riidellessäni ajattelen, että minun on oltava niskan päällä.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

7. Riitelytilanteessa haluan tuoda esiin kaikki mieltäni vaivaavat asiat kerralla.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

8. Jos olen todella loukkaantunut, keskityn vastahyökkäyksessäni asiaan, jonka tiedän olevan hyvin tärkeä riidan toiselle osapuolelle.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

9. Olen riitelytilanteissa niin raivoissani, että minun on vaikea ajatella järkevästi.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

10. Kun riitelen läheisteni kanssa, moitin heitä heidän vioistaan.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

11. Riidellessäni yritän löytää yhteisen sävelen ennen mielipide-erojen käsittelyä.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

12. Riitelytilanteessa haluan kuulla toisen osapuolen näkemyksen.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

13. Riidan jälkeen pidän yhteyttä toiseen osapuoleen saadakseni tietää, onko hän edelleen tyytyväinen tulokseen.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

14. Vakuutan riidan toiselle osapuolelle, että välimme ovat kunnossa riidasta huolimatta.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

15. Arvostan toisen osapuolen tunteita, vaikka en olisi samaa mieltä hänen kanssaan.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

16.   Uskon, että riiteleminen kasvattaa minua ja läheisiäni ihmisinä.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan
 
17.    Minusta riiteleminen voi opettaa ja kasvattaa meitä.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

18.    Mielestäni on parempi riidellä kuin tukahduttaa kielteisiä tunteitaan.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

19.    Riidan jälkeen olen helpottunut siitä, että kaikki asiat on käsitelty avoimesti.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

20.    Pyrin ymmärtämään läheisteni riitelytapoja.

a.    Useimmiten
b.    Usein
c.    Joskus
d.    Harvoin
e.    En lähes koskaan

 
Pisteet
Laske kaikki pisteesi yhteen seuraavalla tavalla:

Väitteet 1-2 ja 6-10

a-vaihtoehto 0 pistettä, b 2 pistettä, c 5 pistettä, d 8 pistettä, e 10 pistettä

Väitteet 3-5 ja 11-20

a-vaihtoehto 10 pistettä, b 8 pistettä, c 5 pistettä, d 2 pistettä, e 0 pistettä

Tulokset

0-66 pistettä

Sinulla on vielä parantamisen varaa riitatilanteiden ratkaisussa. Se ei tarkoita, että olisit yksin syypää riitoihin. Sinulla on kuitenkin taipumus riidellä rajusti niiden kanssa, jotka ovat mielestäsi väärässä ja joilla on parisuhteessa sinusta yliote.

Jos suhtautuisit riitelyyn nykyistä rakentavammin, tyytyväisyytesi ihmissuhteissa kasvaisi huomattavasti. Yritä riitatilanteissa tarkastella asioita läheistesi näkökulmasta, vaikka tuntisit olevasi oikeassa. Tällä tavalla saat paremman kokonaiskuvan tilanteesta.

Hyväksy se, että on olemassa ongelmia, joiden ratkaiseminen ei onnistu kerralla. Monimutkaisissa, jatkuvissa ongelmatilanteissa, kuten valtataisteluissa ja rahariidoissa, ongelmaa on puitava moneen otteeseen. Varmista, että sinä ja riidan toinen osapuoli ymmärrätte tämän. Jos edistystä ei tapahdu tai tunnet kiertäväsi kehää, ota yhteyttä alan ammattilaiseen, joka auttaa sinua ratkaisemaan ongelman.

67-133

Olet oikealla tiellä, sillä pyrit ratkaisemaan riitoja järkevästi. Toisinaan saatat kuitenkin turvautua tehottomiin riitelytekniikoihin. Riita saattaa alkaa rakentavassa hengessä, mutta myöntyminen, rauhoittuminen ja oikeudenmukaisuuden säilyttäminen vaikeutuvat riitelyn tuoksinassa, jolloin olet erityisen ärtynyt.

Kun tunnet suuttumuksen valtaavan sinut tai toisen osapuolen, pidä 20 minuutin tauko, jonka aikana molemmat voivat rauhoittua ja miettiä käytyä keskustelua. Tauosta on apua erityisesti riidan loppupuolella, jolloin konfliktin pitäisi päättyä rauhanomaisesti. 

Muista myös kohtelias käytös, sillä se vähentää jännitteitä ja tekee toisesta vastaanottavaisemman. Kohteliaisuudet tarjoavat erinomaisen keinon palata normaaliin päiväjärjestykseen ja muuttaa riitelytilanne myönteiseksi kokemukseksi. Varmista kuitenkin, että myös tarkoitat, mitä sanot!

134-200

Olet ylivoimaisesti paras vastustaja, kun on kyse kyvystä riidellä oikeudenmukaisesti! Ymmärrät kompromissin, kuuntelemisen ja ajatustesi rauhallisen ilmaisun merkityksen. Pyrit välttämään tilannetta pahentavia riitelytekniikoita ja annat mahdollisuuden järkevään argumentointiin.

Riitojen ratkaisu ei tietenkään aina ole vaivatonta, varsinkaan, jos toinen osapuoli ei osaa riidellä yhtä rakentavasti. Yritä näissä tilanteissa löytää yhteinen sävel painottamalla asioita, joista olet samaa mieltä. Taktiikka rakentaa siltaa välillenne ja luo ilmapiirin, jossa pyritte samaan tavoitteeseen.

Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Olen 15-vuotias tyttö, jolle alkoi tulla outoja oireita reilu kuukausi sitten. Ymmärsin heti, että tämä ei ole normaalia. En pysty keskittymään kunnolla oikein mihinkään, kun minun pitää sulkea kaappeja, harjata hiuksia, lukea samaa, katsoa tiettyyn paikkaan ja paljon muuta. En haluaisi kertoa vanhemmilleni, häpeän ja haluaisin yrittää päästä näistä irti omin voimin. Tuntuu, että oireet hallitsevat elämääni ja että kohta räjähdän. Mitä voin tehdä?

Kuvaamiesi oireiden perusteella kärsit pakko-oireisesta häiriölle tyypillisistä oireista. Pakko-oireinen häiriö ilmenee pakonomaisina ajatusmalleina tai toimintoina, joiden tarkoituksena on suojella ihmistä oletetulta uhkalta.

Monilla nuorilla ilmenee ajoittain tällaisia pakonomaisia ajatuksia tai toimintoja, mutta häiriöksi ne muodostuvat, kun niihin menee runsaasti aikaa tai ne häiritsevät elämää. Pakko-oireinen häiriö on yleinen, sillä ainakin 2-3 % ihmisistä kärsii siitä. Oireilun alku liittyy usein ahdistavaan tai stressaavaan elämäntilanteeseen.

Etenkin lieväasteisina pakkoajatuksia tai -toimintoja voidaan vähentää itsehoito-ohjelmilla. Esimerkiksi HUSin ylläpitämiltä nettisivuilta mielenterveystalo.fi löytyy pakko-oireiden omahoito-ohjelma. Voit tutustua mielenterveystalon tarjontaan tästä.

Myös Edna Foan ja Reid Wilsonin opas Kerrasta poikki - vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista voi auttaa.

Itsehoito-ohjelmissa hyödynnetään samoja periaatteita kuin pakko-oireisen häiriön käyttäytymisterapiassa tai kognitiivisessa terapiassa. Jos itsehoito-ohjelma ei auta, on viisasta kääntyä joko pakko-oireiden psykoterapiaan perehtyneen psykologin tai psykiatrin puoleen. Hankalampia pakko-oireita voidaan lievittää myös serotoninergisillä masennuslääkkeillä.
 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Näetkö itsessäsi paljon hyvää – vai paljon virheitä? Itsetunto vahvistuu, kun kääntää katseen tietoisesti omiin vahvuuksiin ja heittäytyy epämukavuusalueelle.

1. Listaa hyvät ja huonot puolesi – ja lue ääneen

Terve itsetunto on kuin vaaka, jossa omat hyvät ja huonot puolet ovat tasapainossa. Onnistumisia ei tarvitse ylikorostaa, mutta myös vähemmän mairittelevat piirteet kestävät päivänvaloa.

Psykoterapeutti Maarit Lassander neuvoo listaamaan omat vahvuudet ja heikkoudet paperille: yhtä paljon molempia. Aina, kun mieleen nousee uusi kielteinen piirre, vastapainoksi pitää kirjata yksi hyvä puoli: Jätän projektit usein puolitiehen enkä jaksa keskittyä, mutta toisaalta olen helposti innostuva ja osaan innostaa muita.

Jos ei ole tottunut ajattelemaan itsestään hyvää, voi kysyä mielipidettä läheiseltä: mitkä kolme asiaa minussa ovat rakastettavimpia? Myös vanhoja kohteliaisuuksia kannattaa kirjata.

– Huomion kääntäminen vahvuuksiin tietoisesti auttaa. Kyse on ennen kaikkea siitä, mihin kiinnittää huomiota, Maarit Lassander sanoo.

Valmista listaa hän neuvoo lukemaan ääneen, mielellään joka päivä.

2. Selvitä arvosi

Onnellisimmat eivät yritä taipua muiden muottiin vaan rakentavat itse oman elämänsä tärkeysjärjestyksen. Jos minäkuva on hatara, omat ja muiden tarpeet sotkeentuvat herkästi toisiinsa. Ydinarvojensa pohtimiseen kannattaa käyttää aikaa. Mistä haaveilen tai inspiroidun?

Millaiset ihmiset, ajanvietteet ja paikat tekevät minut onnelliseksi?

Avuksi voi ottaa paperin, jossa on kolme saraketta. Ensimmäiseen kirjataan erilaisia arvoja, kuten perhe, ystävyys ja terveys. Toiseen sarakkeeseen merkitään jokaisen arvon tärkeys itselle asteikolla yhdestä kymmeneen. Kolmanteen sarakkeeseen tulee samalla asteikolla oma arvio siitä, kuinka tyytyväinen tällä hetkellä on tuohon osa-alueeseen omassa elämässään. Jos kakkos- ja kolmossarakkeen välillä on ristiriitoja, niihin on hyvä kiinnittää erityishuomiota.

– Seuraava askel on pohtia, miten oma toiminta edistää arvojen toteutumista. Jos esimerkiksi todella perhekeskeinen ihminen viettää kaiken aikansa töissä, siinä on ristiriita, Maarit Lassander toteaa.

Arvojen pohtimisen kautta vertailun ja suorittamisen tarve vähenee, kun päämäärät kirkastuvat.

3. Lepää hetki

Vaaditko itseltäsi aina kymppiä vai riittääkö välillä seiska? Suorituskeskeinen itsetunto uuvuttaa, sillä se kaipaa loputtomasti pönkittämistä. Jos itsearvostus on kokonaan kiinni onnistumisista, pienikin moka kasvaa mielessä suhteettomaksi.

Jokaiseen päivään kannattaa mahduttaa ainakin yksi lepohetki suorittamisesta. Se voi olla mitä tahansa rentouttavaa tekemistä, kuten meditointia tai kahvihetki ystävän kanssa. Oleellista on pyrkiä tietoisesti eroon itsekritiikistä. Silloin mieli saa tilaa pohtia, millaisista asioista oikeasti nauttii.

– Vaativa persoona asettaa itselleen usein mittareita, jotka tulevat ulkopuolelta. Silloin voi menettää kosketuksen siihen, mikä juuri minulle tekee elämästä hyvän, Maarit Lassander sanoo.

Hän muistuttaa, että suorittaminen ei itsessään ole pahasta. Muutoksen paikka on silloin, kun suorittaminen estää elämästä täydesti.

4. Hyppää uuteen

Olemme ahkeria liimailemaan otsaamme nimilappuja: olen harkitsematon, temperamenttinen, tuppisuu. Usein määritelmät tulevat ulkopuolelta. Herkkä saattaa painaa yhden kommentin mieleensä vuosikymmeniksi.

Toisinaan omia uskomuksia on hyvä koetella tekemällä jotain täysin niiden vastaisesti. Varaa siis laulutunti, vaikka uskot laulavasi nuotin vierestä tai ota puheenvuoro, vaikka olet yleensä se hiljaisin. Epämukavuusalueelle heittäytyminen on parhaita keinoja itsearvostuksen rakentamiseen. Kun löytää itsestään uusia puolia ja taitoja, minäkuva vahvistuu vähä vähältä.

Isoimman pelon kimppuun ei kannata hypätä lämmittelemättä. Siirry helposta vaikeampaan aina sitä mukaa, kun rohkeus kasvaa.

– Heittäytyminen vaatii uteliasta asennetta. Ole avoin uudelle, jotta voit muodostaa myönteisiä kokemuksia itsestäsi, Lassander sanoo.

5. Uskalla pyytää muilta apua

Kun liukastut talvikeleillä ja tuntematon tarjoaa kättään, tukeudutko apuun vai kieltäydytkö lähes loukkaantuneena? Häpeilyllä on kulttuurinen perusta.

– Suomalainen mieluummin puree hampaat yhteen ja kärsii kuin kertoo omasta hädästään. Tämä on onneksi muuttumassa. Meillä kasvaa uusi sukupolvi, joka jakaa enemmän ja avoimemmin.

Pyynnön pukeminen kysymykseksi voi auttaa: Osaatko neuvoa, miten minun pitäisi edetä? Avun pyytäminen ei tarkoita uhriksi heittäytymistä, heikkoutta tai epäonnistumista.

– Pikemminkin päinvastoin. Vaatii hyvää itsetuntoa pyytää apua ja tunnustaa, ettei osaa tai jaksa

yksin. Mitä enemmän kontaktia uskallamme ottaa toisiin, sitä helpommaksi elämämme muuttuu, Lassander sanoo.

6. Ymmärrä tunteitasi – ja päästä niistä irti

Millaisissa tilanteissa riittämättömyyden tunne pulpahtaa esiin? Töissä, ystävien kanssa, harrastuksissa? Päiväkirjan pitäminen omista tunteista auttaa ymmärtämään, mistä vaativuus on peräisin.

–Jos kokee, ettei saa ystäväpiirissä hyväksyntää, voi tuntea itsensä epäonnistuneeksi. Myös yksinäisyyden tunteet vaikuttavat, samoin lapsuudessa hylkäämiskokemukset tai toisaalta ylisuojelu. Herkille ja temperamenttisille voi kehittyä heikko itsetunto ilman vaikeita kokemuksiakin, sillä he reagoivat ympäristön vaatimuksiin muita voimakkaammin, Maarit Lassander sanoo.

Menneisyyden ymmärtäminen auttaa, mutta tarkoitus ei ole jäädä vellomaan vanhaan. Ennemminkin tavoitteena on vapauttava oivallus: Olen nyt aikuinen ja uudessa elämäntilanteessa. Miksen siis luopuisi vanhoista ajatusmalleista?

–Jos sivuuttaa vaikeat tunteet vuodesta toiseen, alkaa helposti vain vaatia itseltään enemmän ja enemmän. Tunteiden kohtaaminen auttaa hyväksymään ne ja päästämään niistä irti.

Asiantuntija: Maarit Lassander, psykoterapeutti, psykologi, Suomen Mielenterveysseura.