Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen koko ikäni liikkunut paljon, mutta nyt en uskalla aamupäivällä lähteä mihinkään. Syksyn ajan verenpaineeni on ollut 65/96 lähes joka aamu ja minulla on erittäin paha olo. Muu ei auta kuin nostaa jalat ylös ja huilata. Käytän Kaleorid 1 g, Hydrocortison 10 mg, Florineff sekä Effortil -nimisiä lääkkeitä kolme kertaa päivässä. Olen kahden viime vuoden aikana pyörtynyt pyöräillessä. Aikaisemmin hiihdin pitkiä matkoja, mutta en uskalla enää. On neuvottu juomaan nestettä paljon ja käyttämään tuki­sukkia, mutta eivät ne auta. Tällä hetkellä minulla ei ole omaa lääkäriä, jolta hakisin apua.

Kysyjän oireisto ja lääkitys viittaavat melko harvinaisiin sairauksiin. Kun tarkempi diagnoosi ei ilmene kysymyksessä, haarukoin niiden sairauksien mahdollisuutta, jotka voisivat olla kyseessä.

Lisämunuaisen hormonien puute johtaa matalaan verenpaineeseen, heikkouteen, väsymykseen, matalaan natrium- ja korkeahkoon kalium­tasoon veressä. Hormonipuutetta korvataan hydrokortisonin käytöllä kolmasti päivässä – ja stressitilanteissa annosta pitää nostaa jäljitellen lisämunuaisen normaalia toimintaa. Osalla potilaista tarvitaan lisäksi mineralokortikoidia (Florinef). Potilaat ovat yleensä oireettomia, kunhan lääkitys pidetään yllä. Tautia kutsutaan Addisonin taudiksi.

Autonomisen hermoston dystrofia eli tahdosta riippumattoman sisäisen hermoston toimintahäiriö voi johtaa vaikeaan verenpaineen laskutaipumukseen varsinkin pystyasennossa. Tässä sairaudessa verenpaineen säätely on viallista ja tyypillistä on, että se romahtaa pystyasennossa. Sairauteen liittyy usein muitakin säätely­vaikeuksia, kuten rakon tai suolen toimintahäiriötä. Pitkäkestoinen diabetes voi aiheuttaa tällaista, joillakin taas syynä voi olla amyloidi-valkuaisen kertyminen tahdosta riippumattomiin hermosäikeisiin.

Kestävyysliikuntaa paljon harrastaneilla sydämen iskutilavuus eli kyky pumpata kerralla verta verenkiertoon on kasvanut. Lisäksi kestävyysliikunta voi johtaa tahdosta riippumattoman, sykettä hillitsevän hermoston yliaktiivisuuteen. Nämä muutokset voivat yhdessä johtaa verenpainetta säätelevien, verisuonten seinämissä var­tioivien, barorefleksorien, epätarkoituksenmukaiseen toimintaan, jonka seurauksena sopivissa olosuhteissa verenpaine ja syke laskevat äkillisesti ja ihminen pyörtyy. Nestevajaus lisää alttiutta.

Vaikeaa pystyasennossa ja liikkuessa ilmaantuvaa liiallista verenpaineen laskua voidaan torjua riittävällä nesteen, suolan ja tukisukkien käytöllä. Näillä toimilla pyritään pitämään verenkierron nestemäärä ja jakauma kehossa riittävänä aivoverenkierron turvaamiseksi. Kysyjällä niistä ei ole ollut ainakaan riittävää hyötyä. Effortilin ja kaliumin mukana olo lääkityksessä viittaisi hermoston säätelyhäiriöön. Pienellä osalla näistä potilaista voi sykkeen merkittävä lasku käynnistää tapahtumaketjun. Heillä voi sydämen tahdistimesta olla apua.

Kysyjä kertoo, ettei hänellä ole omaa lääkäriä, jolta hakea apua. Vaiva on siinä määrin vaikea, että lääkärillä käynti on tarpeen. Hoito on haasteellista, ja tässä tarvitaan erikoislääkärin arviota. Kyseeseen tulee kardiologian tai sisätautien erikoislääkäri.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.