Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen koko ikäni liikkunut paljon, mutta nyt en uskalla aamupäivällä lähteä mihinkään. Syksyn ajan verenpaineeni on ollut 65/96 lähes joka aamu ja minulla on erittäin paha olo. Muu ei auta kuin nostaa jalat ylös ja huilata. Käytän Kaleorid 1 g, Hydrocortison 10 mg, Florineff sekä Effortil -nimisiä lääkkeitä kolme kertaa päivässä. Olen kahden viime vuoden aikana pyörtynyt pyöräillessä. Aikaisemmin hiihdin pitkiä matkoja, mutta en uskalla enää. On neuvottu juomaan nestettä paljon ja käyttämään tuki­sukkia, mutta eivät ne auta. Tällä hetkellä minulla ei ole omaa lääkäriä, jolta hakisin apua.

Kysyjän oireisto ja lääkitys viittaavat melko harvinaisiin sairauksiin. Kun tarkempi diagnoosi ei ilmene kysymyksessä, haarukoin niiden sairauksien mahdollisuutta, jotka voisivat olla kyseessä.

Lisämunuaisen hormonien puute johtaa matalaan verenpaineeseen, heikkouteen, väsymykseen, matalaan natrium- ja korkeahkoon kalium­tasoon veressä. Hormonipuutetta korvataan hydrokortisonin käytöllä kolmasti päivässä – ja stressitilanteissa annosta pitää nostaa jäljitellen lisämunuaisen normaalia toimintaa. Osalla potilaista tarvitaan lisäksi mineralokortikoidia (Florinef). Potilaat ovat yleensä oireettomia, kunhan lääkitys pidetään yllä. Tautia kutsutaan Addisonin taudiksi.

Autonomisen hermoston dystrofia eli tahdosta riippumattoman sisäisen hermoston toimintahäiriö voi johtaa vaikeaan verenpaineen laskutaipumukseen varsinkin pystyasennossa. Tässä sairaudessa verenpaineen säätely on viallista ja tyypillistä on, että se romahtaa pystyasennossa. Sairauteen liittyy usein muitakin säätely­vaikeuksia, kuten rakon tai suolen toimintahäiriötä. Pitkäkestoinen diabetes voi aiheuttaa tällaista, joillakin taas syynä voi olla amyloidi-valkuaisen kertyminen tahdosta riippumattomiin hermosäikeisiin.

Kestävyysliikuntaa paljon harrastaneilla sydämen iskutilavuus eli kyky pumpata kerralla verta verenkiertoon on kasvanut. Lisäksi kestävyysliikunta voi johtaa tahdosta riippumattoman, sykettä hillitsevän hermoston yliaktiivisuuteen. Nämä muutokset voivat yhdessä johtaa verenpainetta säätelevien, verisuonten seinämissä var­tioivien, barorefleksorien, epätarkoituksenmukaiseen toimintaan, jonka seurauksena sopivissa olosuhteissa verenpaine ja syke laskevat äkillisesti ja ihminen pyörtyy. Nestevajaus lisää alttiutta.

Vaikeaa pystyasennossa ja liikkuessa ilmaantuvaa liiallista verenpaineen laskua voidaan torjua riittävällä nesteen, suolan ja tukisukkien käytöllä. Näillä toimilla pyritään pitämään verenkierron nestemäärä ja jakauma kehossa riittävänä aivoverenkierron turvaamiseksi. Kysyjällä niistä ei ole ollut ainakaan riittävää hyötyä. Effortilin ja kaliumin mukana olo lääkityksessä viittaisi hermoston säätelyhäiriöön. Pienellä osalla näistä potilaista voi sykkeen merkittävä lasku käynnistää tapahtumaketjun. Heillä voi sydämen tahdistimesta olla apua.

Kysyjä kertoo, ettei hänellä ole omaa lääkäriä, jolta hakea apua. Vaiva on siinä määrin vaikea, että lääkärillä käynti on tarpeen. Hoito on haasteellista, ja tässä tarvitaan erikoislääkärin arviota. Kyseeseen tulee kardiologian tai sisätautien erikoislääkäri.
 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.