Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulla todettiin oikeassa jalkapohjassa jalkaholvin kohdalla ultraäänitutkimuksessa plantaarifaskiitti. Lääkäri kertoi, että se on ”hyvänlaatuinen kasvain”. Mistä tällainen tulee ja miksi sille ei tarvitse tehdä mitään? Kävelyä se ei sinänsä haittaa, koska kasvain sijaitsee jalkapohjan korkeimman kohdan alla, mutta mieluummin haluaisin koko patin pois.

Plantaarifaskiitilla eli jalkapohjan kalvojänteen vaivalla tarkoitetaan tilaa, jossa jalkapohjassa olevan kalvojänteen kiinnityskohta kantaluuhun kipeytyy. ”Faskiitti” viittaa tulehdukseen, mutta nykykäsityksen mukaan kyseessä ei ole tulehdus vaan lähinnä rappeuma, joka selittää 80 % kantapään seudun kivuista.

Plantaarifaskiitin tai siis mieluummin plantaarifaskiopatian tavallinen oire on kipu kantaluun edessä jalkapohjan sisäsivulla. Kipu on usein pahimmillaan aamuisin, mutta pahenee myös seistessä ja kävellessä. Kipu tekee joskus kävelemisen miltei sietämättömäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kalvojänteen rappeuma ei ole kasvain, ja jos paikalla tuntuu patti, se on lähinnä kudosvaurion synnyttämää kalvojänteen ja ympäryskudoksen turvotusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aikaisemmin, kun kantapäävaivoja tutkittiin röntgen­kuvauksella, kalvojänteen kiinnityskohdassa kantaluussa nähtiin luupiikki. Sitä luultiin kivun aiheuttajaksikin, vaikka piikki oli seuraus, eli kalkin kertyminen ärtyneeseen kohtaan.

Vaivan syntymekanismi on ilmeisen monitekijäinen. Siihen vaikuttavat ainakin ylipaino, rasitus ja toistuvat pienet vammat, joita voi syntyä esimerkiksi voimakkaasti ponnistaessa, juostessa tai jalkapohjan muutoin joutuessa äkillisesti venytetyksi. Myös nilkan asentovirheet sekä jänteen kimmoisuuden väheneminen naisilla vaihdevuosi-iässä näyttävät olevan yhteydessä vaivan kehittymiseen. Vaiva onkin yleisempi naisilla kuin miehillä.

Kalvojänteen kivun ensisijainen hoito on kalvon venyttely. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti nostamalla nilkka toisen jalan polven päälle ja tarttumalla varpaisiin ja venyttämällä tiukasti jalkapohjaa varpaita säären suuntaan vetäen. Venytys tehdään kymmenen kertaa peräkkäin laskemalla joka venytyksellä kymmeneen. Ensimmäinen venytyskerta on hyvä tehdä heti aamulla ylösnoustua ja päivän mittaa tämä toistetaan vielä kahdesti.

Hoidossa käytetään myös teippauksia sekä yöksi asetettavaa venytyslastaa, joka pitää jalkapohjan pienessä venytyksessä.

Kovan kivun hoitoon voi ainakin väliaikaisesti saada apua kipualueelle ruiskutettavasta kortisonista, vaikka tämä ei varsinainen parantava hoito olekaan.

Myös sokkiaaltohoitoa ja botuliinitoksiiniruiskeita on käytetty. Aiemmin enemmän käytössä olleet kirurgiset hoidot ovat epävarmojen hoitotulosten vuoksi jääneet taka-alalle.
 

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Minulla on ollut kaksi kertaa plantaarifaskiitti, ensin parikymppisenä johtuen vääränlaisista juoksukengistä (pronaatiotuki). Sain tuolloin terveyskeskuksessa kortisoniruiskeita, joista oli vain tilapäinen apu ja lisäksi ruiskeella on potentiaalinen haitallinen vaikutus akillesjänteeseen. En suosittele. Vaiva pitkittyi ja kärsin siitä yli vuoden. Sitten kävin tunnetulla ortopedilla, joka määräsi aamuin illoin otettavaksi 250 mg Naproxenia. Kuuri oli varsin pitkä, mutta tehosi. Luupiikki oli parikymmentä vuotta oireeton. Kävin myös hyvällä fysioterapeutilla juoksuaskeleen ja -asennon videoanalyyysissä, jossa ei ollut moitittavaa. Tukipohjallisia en tarvitse.Olen käyttänyt neutraaleja hyvin vaimennettuja juoksukenkiä. Olen aktiivijuoksija ja luulin vaivan jääneen menneisyyteen, kunnes satuin kuntosalilla hyppimään hyppynarulla huonoilla vaimentamattomilla kengillä. Omatoimisena hoitokuurina totaalinen noin kuukauden juoksutauko ja lisäksi söin kolme viikkoa aamuin illoin 250 mg Naproxenia. Somacia voi ottaa ko. Lääkkeen kanssa vatsaärsytyksen ehkäisemiseksi, mutta itse en sitä tarvinnut. Lisäksi tein jalkapohjan kalvojänteen venytyksiä. Tämä tepsi jälleen ja vaiva parani. Nyt olen taas juoksukunnossa ja jalka on oireeton. Oma neuvoni on: vältä kovapohjaisia kenkiä, juoksukengät neutraalit ja hyvin vaimennetut, vapaa- ajan kenkienkin pitää olla ergonomiset ja pehmeät ( esim. Ecco), kotona pidän koko ajan crocsin keveitä ja pehmentäviä lipokkaita, juoksutauko voi tuottaa tuskaa, mutta muuten vaiva pitkittyy, en suosittele kortisoniruiskeita, vaan naproxenia (resepti), joka on mielestäni paras tulehduskipulääke ja tepsii myös päänsärkyyn tosi hyvin. Vaiva kannattaa hoitaa heti oireiden alkaessa kuntoon, jottei se pitkity. 

Venytettäessä jännettä jutussa kuvatulla tavalla, jännettä voi myös kevyesti hieroa kantapään suunnasta jänteen kiinnityskohdasta kohti varpaita.  Tämä tehostaa venytyshoitoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla