Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulla todettiin oikeassa jalkapohjassa jalkaholvin kohdalla ultraäänitutkimuksessa plantaarifaskiitti. Lääkäri kertoi, että se on ”hyvänlaatuinen kasvain”. Mistä tällainen tulee ja miksi sille ei tarvitse tehdä mitään? Kävelyä se ei sinänsä haittaa, koska kasvain sijaitsee jalkapohjan korkeimman kohdan alla, mutta mieluummin haluaisin koko patin pois.

Plantaarifaskiitilla eli jalkapohjan kalvojänteen vaivalla tarkoitetaan tilaa, jossa jalkapohjassa olevan kalvojänteen kiinnityskohta kantaluuhun kipeytyy. ”Faskiitti” viittaa tulehdukseen, mutta nykykäsityksen mukaan kyseessä ei ole tulehdus vaan lähinnä rappeuma, joka selittää 80 % kantapään seudun kivuista.

Plantaarifaskiitin tai siis mieluummin plantaarifaskiopatian tavallinen oire on kipu kantaluun edessä jalkapohjan sisäsivulla. Kipu on usein pahimmillaan aamuisin, mutta pahenee myös seistessä ja kävellessä. Kipu tekee joskus kävelemisen miltei sietämättömäksi.

Kalvojänteen rappeuma ei ole kasvain, ja jos paikalla tuntuu patti, se on lähinnä kudosvaurion synnyttämää kalvojänteen ja ympäryskudoksen turvotusta.

Aikaisemmin, kun kantapäävaivoja tutkittiin röntgen­kuvauksella, kalvojänteen kiinnityskohdassa kantaluussa nähtiin luupiikki. Sitä luultiin kivun aiheuttajaksikin, vaikka piikki oli seuraus, eli kalkin kertyminen ärtyneeseen kohtaan.

Vaivan syntymekanismi on ilmeisen monitekijäinen. Siihen vaikuttavat ainakin ylipaino, rasitus ja toistuvat pienet vammat, joita voi syntyä esimerkiksi voimakkaasti ponnistaessa, juostessa tai jalkapohjan muutoin joutuessa äkillisesti venytetyksi. Myös nilkan asentovirheet sekä jänteen kimmoisuuden väheneminen naisilla vaihdevuosi-iässä näyttävät olevan yhteydessä vaivan kehittymiseen. Vaiva onkin yleisempi naisilla kuin miehillä.

Kalvojänteen kivun ensisijainen hoito on kalvon venyttely. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti nostamalla nilkka toisen jalan polven päälle ja tarttumalla varpaisiin ja venyttämällä tiukasti jalkapohjaa varpaita säären suuntaan vetäen. Venytys tehdään kymmenen kertaa peräkkäin laskemalla joka venytyksellä kymmeneen. Ensimmäinen venytyskerta on hyvä tehdä heti aamulla ylösnoustua ja päivän mittaa tämä toistetaan vielä kahdesti.

Hoidossa käytetään myös teippauksia sekä yöksi asetettavaa venytyslastaa, joka pitää jalkapohjan pienessä venytyksessä.

Kovan kivun hoitoon voi ainakin väliaikaisesti saada apua kipualueelle ruiskutettavasta kortisonista, vaikka tämä ei varsinainen parantava hoito olekaan.

Myös sokkiaaltohoitoa ja botuliinitoksiiniruiskeita on käytetty. Aiemmin enemmän käytössä olleet kirurgiset hoidot ovat epävarmojen hoitotulosten vuoksi jääneet taka-alalle.
 

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Mikä on plantaarifaskiitti?

Minulla on ollut kaksi kertaa plantaarifaskiitti, ensin parikymppisenä johtuen vääränlaisista juoksukengistä (pronaatiotuki). Sain tuolloin terveyskeskuksessa kortisoniruiskeita, joista oli vain tilapäinen apu ja lisäksi ruiskeella on potentiaalinen haitallinen vaikutus akillesjänteeseen. En suosittele. Vaiva pitkittyi ja kärsin siitä yli vuoden. Sitten kävin tunnetulla ortopedilla, joka määräsi aamuin illoin otettavaksi 250 mg Naproxenia. Kuuri oli varsin pitkä, mutta tehosi. Luupiikki oli...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.