Hengitysilman pienhiukkaset saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan nostaa stressihormonitasoja sekä vaikuttaa myös veren sokeri- ja rasvapitoisuuksiin. Havainnot voivat osaltaan selittää pienhiukkasaltistukseen liittyviä terveyshaittoja.
Circulation-lehden julkaisemat tulokset ovat erittäin kiinnostavia, sillä ne perustuvat tiettävästi ensimmäiseen analyysiin, jossa ilmansaasteiden vaikutuksia on tutkittu metabolomiikkaa hyödyntämällä. Metabolomiikka on tieteenala, joka tutkii pienimolekyylisten aineenvaihduntatuotteiden rakennetta, toimintaa ja yhteisvaikutuksia elimistössä.
Osana tutkimusta tutkijat asensivat 55 shanghailaisopiskelijan asuntoloihin oikeita ja lumeilmanpuhdistimia satunnaisessa järjestyksessä. Yhdeksän päivän tutkimusjaksojen välissä pidettiin 12 päivän tauko, minkä jälkeen lumepuhdistimet vaihdettiin oikeisiin ja oikeat lumepuhdistimiin. Opiskelijoiden veren koostumus tutkittiin kaasu- ja nestekromatografia-massaspektrometrialla.
Oikeiden ilmanpuhdistimien ollessa käytössä opiskelijoiden hengitysilmassa oli PM2,5-pienhiukkasia keskimäärin 24 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa, kun lumepuhdistimien aikana pitoisuus oli 53 mikrogrammaa.
Analyysien perusteella opiskelijoiden veressä oli runsaamman pienhiukkasaltistuksen aikana selvästi enemmän stressihormoni kortisolia, kortisonia, epinefriinia ja norepinefriinia. Lisäksi eroja näkyi veren glukoosin, aminohappojen, rasvahappojen ja rasva-aineiden pitoisuuksissa sekä verenpaineessa, insuliinin toiminnassa sekä tulehdustiloihin ja oksidatiiviseen stressiin viittaavien merkkiaineiden pitoisuuksissa.
Jos kiinalaisten havainnot varmistuvat uusissa tutkimuksissa, ne saattavat selittää pienhiukkasaltistukseen liitettyjä sydänriskejä ja muita terveyshaittoja. Globaalisti hengitysilman PM2,5-pienhiukkasten arvioidaan aiheuttavan 4,2 miljoonaa kuolemaa vuosittain.
Suomeen suurin osa hengitysilman PM2,5-pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta. Etenkin taajamissa puulämmitys on kuitenkin paikallisesti merkittävä hiukkasten lähde. Kaupungeissa merkittävä osa hengitettävistä hiukkasista on autojen nostattamaa katupölyä.
EU:ssa ja Suomessa PM2,5-pienhiukkasten vuotuinen raja-arvo on 25 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa, mutta viimeaikaisten tutkimusten valossa terveyshaitat lisääntyvät todennäköisesti jo tätä pienemmillä pitoisuuksilla.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017;136:618–627)https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.116.026796
(2017828) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
