Hengitysilman pienhiukkaset saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan nostaa stressihormonitasoja sekä vaikuttaa myös veren sokeri- ja rasvapitoisuuksiin. Havainnot voivat osaltaan selittää pienhiukkasaltistukseen liittyviä terveyshaittoja.
Circulation-lehden julkaisemat tulokset ovat erittäin kiinnostavia, sillä ne perustuvat tiettävästi ensimmäiseen analyysiin, jossa ilmansaasteiden vaikutuksia on tutkittu metabolomiikkaa hyödyntämällä. Metabolomiikka on tieteenala, joka tutkii pienimolekyylisten aineenvaihduntatuotteiden rakennetta, toimintaa ja yhteisvaikutuksia elimistössä.
Osana tutkimusta tutkijat asensivat 55 shanghailaisopiskelijan asuntoloihin oikeita ja lumeilmanpuhdistimia satunnaisessa järjestyksessä. Yhdeksän päivän tutkimusjaksojen välissä pidettiin 12 päivän tauko, minkä jälkeen lumepuhdistimet vaihdettiin oikeisiin ja oikeat lumepuhdistimiin. Opiskelijoiden veren koostumus tutkittiin kaasu- ja nestekromatografia-massaspektrometrialla.
Oikeiden ilmanpuhdistimien ollessa käytössä opiskelijoiden hengitysilmassa oli PM2,5-pienhiukkasia keskimäärin 24 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa, kun lumepuhdistimien aikana pitoisuus oli 53 mikrogrammaa.
Analyysien perusteella opiskelijoiden veressä oli runsaamman pienhiukkasaltistuksen aikana selvästi enemmän stressihormoni kortisolia, kortisonia, epinefriinia ja norepinefriinia. Lisäksi eroja näkyi veren glukoosin, aminohappojen, rasvahappojen ja rasva-aineiden pitoisuuksissa sekä verenpaineessa, insuliinin toiminnassa sekä tulehdustiloihin ja oksidatiiviseen stressiin viittaavien merkkiaineiden pitoisuuksissa.
Jos kiinalaisten havainnot varmistuvat uusissa tutkimuksissa, ne saattavat selittää pienhiukkasaltistukseen liitettyjä sydänriskejä ja muita terveyshaittoja. Globaalisti hengitysilman PM2,5-pienhiukkasten arvioidaan aiheuttavan 4,2 miljoonaa kuolemaa vuosittain.
Suomeen suurin osa hengitysilman PM2,5-pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta. Etenkin taajamissa puulämmitys on kuitenkin paikallisesti merkittävä hiukkasten lähde. Kaupungeissa merkittävä osa hengitettävistä hiukkasista on autojen nostattamaa katupölyä.
EU:ssa ja Suomessa PM2,5-pienhiukkasten vuotuinen raja-arvo on 25 mikrogrammaa kuutiossa ilmaa, mutta viimeaikaisten tutkimusten valossa terveyshaitat lisääntyvät todennäköisesti jo tätä pienemmillä pitoisuuksilla.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017;136:618–627)https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.116.026796

(2017828) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.