Influenssaan sairastuvat ovat selvästi tavallista suuremmassa vaarassa saada sydänkohtauksia, tuore kanadalaistutkimus varmistaa. Yhteys on ensimmäisen kerran havaittu jo 30-luvulla, mutta harvassa tutkimuksessa influenssatapaukset on varmistettu laboratoriokokeilla. Nyt julkaistut tulokset ovat aiempaa luotettavampia ja antavat vähemmän tilaa tulkinnalle.New England Journal of Medicinessä julkaistut tulokset perustuvat koko Ontarion osavaltion väestön kattaviin terveystietoihin. Tiedoista poimittiin kaikki vuosina 2009–2014 hengitystieinfektion takia laboratoriotesteihin ohjattua yli 35-vuotiasta, jotka sairastuivat sydänkohtaukseen vuosien 2008–2015 välillä.Rekisteritietojen avulla tutkijat määrittivät, kuinka paljon sydänkohtauksia oli sattunut viikon sisällä influenssadiagnoosista ja kuinka paljon sitä edeltävän ja sitä seuraavan vuoden aikana. Näin potilaat toimivat omina verrokkeinaan.Tulosten perusteella riski sairastua sydänkohtaukseen oli influenssadiagnoosia seuraavan viikon aikana kuusi kertaa suurempi kuin muina aikoina. Erityisesti tämä koski influenssa B-, mutta myös A-viruksen aiheuttamaan infektioon sairastuneita. Myös muut laboratoriokokeella varmistetut hengitystieinfektiot liittyivät sairastumisriskin suurentumiseen, mutta yhteys ei ollut yhtä voimakas.

Kanadalaisten tulokset vahvistavat näyttöä influenssan ja sydänkohtausten välisestä yhteydestä. Tulokset korostavat myös influenssarokotusten merkitystä sydänkohtausten ehkäisyssä. Vaikka riski ei välttämättä ole yksilötasolla kovin suuri, väestötasolla sillä on influenssan yleisyyden vuoksi merkitystä.Suomessa influenssarokotus on maksuton raskaana oleville, yli 65-vuotiaille ja muille riskiryhmäläisille kuten sydänsairauksia tai diabetesta poteville sekä 6–35 kuukauden ikäisille lapsille. Myös terveydenhuollossa työskentelevät, vakavalle sairastumisella alttiiden läheiset sekä varusmiespalvelukseen astuvat saavat ilmaisen rokotuksen. Ilmaisuudesta huolimatta rokotus jää monilta ottamatta.Tänä talvena Suomessa on liikkeellä kahta influenssa A- ja kahta influenssa B -virusta. Jos rokotetta ei ole vielä saanut, se kannattaa edelleen ottaa, asiantuntijat suosittavat. Uutispalvelu Duodecim (New England Journal of Medicine 2018;378:345–353)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1702090

(2018126) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoiminta näyttäisi kehittyvän tavallista todennäköisemmin uniapneaa sairastaville. Uniapnean hoitaminen ylipainehengityslaiteella puolestaan pienentää riskiä, suuri tanskalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Tanskalaistutkijat käyttivät tutkimuksessaan koko väestön kattavia rekistereitä, joista he poimivat 4,9 miljoonan tanskalaisen terveystiedot. Vuosina 2000–2012 runsaat 40 000 seurattavaa sairastui uniapneaan. Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat yöllä ja aiheuttavat hengityskatkoksia.Uniapneaa potevien riski sairastua sydämen vajaatoimintaan oli suurempi kuin terveiden verrokkien, tulokset osoittivat. Tämä uniapneaan liitetty sairastumisriski havaittiin riippumatta siitä, saiko potilas ylipainehengityshoitoa, mutta hoitoa saavien riski oli selvästi pienempi. Yhteydet olivat selvimmät yli 60-vuotiailla potilailla.

Tanskalaisten havainnot lisäävät näyttöä uniapnean ja sydänoireiden yhteyksistä. Aiemmissa tutkimuksissa uniapnea on yhdistetty mm. sepelvaltimotautiin, korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen ja lihavuuteen. Näistä monet ovat myös sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä.Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Hoitamattomana uniapnea altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja tapaturmille. Usein oireet vähentyvät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008684)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008684

(2018716) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Viittä terveellistä elintapaa noudattavat äidit saattavat ehkäistä lastensa lihomista, tuore tutkimus osoittaa. Ruokavalion sijaan merkittävää näyttäisi olevan elintapojen muodostama kokonaisuus.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä, ja sen perusteella normaalipainoisten, liikuntaa säännöllisesti harrastavien, terveellisesti syövien, savuttomien ja alkoholia kohtuudella käyttävien äitien lapsista tulee 75 prosenttia epätodennäköisemmin lihavia kuin lapsista, joiden äitien elintavat ovat kaikin puolin epäterveellisemmät.Yksittäin tarkasteltuna suurin vaikutus liittyy äidin painoon. Normaalipainoisten äitien lapset ovat ylipainoisten lapsia 56 prosenttia harvemmin lihavia riippumatta muista elintavoista. Tämä viittaa elintapojen lisäksi perimän vaikutukseen.Tulokset ovat uskottavia, mutta niitä kannattaa tulkita varoen, sillä äidin elintapojen lisäksi perheen sosioekonominen asema ja monet muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 24 000 iältään 9–14-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden äidit olivat osallistuneet tunnettuun NHANES II -tutkimukseen. Viisivuotisen seurannan aikana 1 300 lasta täytti lihavuuden kriteerit. Suomalaisista työikäisistä viidennes on lihavia ja vielä useammat lievemmin ylipainoisia. Vuoden 1980 jälkeen aikuisten lihavien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja lihavien lasten ja nuorten määrä mahdollisesti jopa kolminkertaistunut. Joidenkin arvioiden mukaan nykyään kolmannes koko ihmiskunnasta on ylipainoisia tai lihavia.Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2018;362:k2486)https://www.bmj.com/content/362/bmj.k2486

(2018713) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.