Liiallinen suolan käyttö nostaa verenpainetta ja altistaa aivoverenkierron häiriöille, mutta suolan haittoja voi mahdollisesti pienentää lisäämällä kaliumin saantia. Kaliumia on etenkin hedelmissä ja kasviksissa.Stroke-lehdessä julkaistut tutkimustulokset ovat mielenkiintoisia, sillä vaikka suolan haitat ja kaliumin hyödyt on tiedetty pitkään, niiden yhteisvaikutuksia on tutkittu vähemmän. Tulokset perustuvat 2 600 keskimäärin 69-vuotiaan yhdysvaltalaisen kaksitoistavuotiseen seurantaan.
Seurannan aikana 270 osallistujaa sairastui aivoverenkiertohäiriöön. Kun tiedot sairastumisista yhdistettiin tutkimuksen alussa kerättyihin ruokavaliotietoihin, aivoverenkiertohäiriöiden riski havaittiin sitä suuremmaksi mitä enemmän suolaa ja mitä vähemmän kaliumia henkilön ruokavaliossa oli.
Tulokset viittaavat siihen, että suolan aiheuttamia terveyshaittoja arvioitaessa olisi hyvä huomioida myös kaliumin saanti. Parhaassa tapauksessa kaliumin saannin lisääminen pienentää suolan haittoja, mutta tämän varmistaminen edellyttää lisätutkimuksia. Vaikka yhteys ei saisi vahvistusta lisätutkimuksissa, hedelmät ja kasvikset ovat monilla muilla tavoin hyväksi terveydelle, joten niiden syöminen kannattaa aina.Suomalaisaikuiset syövät keskimäärin 3,9 grammaa natriumia eli noin 10 grammaa ruokasuolaa päivittäin, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan. Suola nostaa verenpainetta, mikä puolestaan altistaa aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi mm. sydän- ja verisuonitaudeille.

Maailmanlaajuisesti liika suola aiheuttaa vuosittain ainakin 1,7 miljoonaa sydäntautikuolemaa. Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2017;48:2979–2983)https://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.017963

(2017117) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Iän myötä tapahtuva lihasten ja fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ei korjaannu D-vitamiinilisiä syömällä, tuore tutkimus osoittaa. D-vitamiinilisien on ajateltu auttavan, koska varsinainen D-vitamiinin vajaus voi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta ja haitata hermoston lihaskoordinaatiota.Nyt julkaistut tulokset perustuvat satunnaistettuun kaksoissokkokokeeseen, jossa 78 kotonaan asuvalle yli 65-vuotiaalle annettiin puolen vuoden ajan joko D-vitamiinia tai lumevalmistetta. Osallistujat olivat jo fysiikaltaan hauraita tai suhteellisen hauraita, ja heidän veren D-vitamiinipitoisuutensa olivat keskimäärin 37 nmol/l, mikä on vähänlaisesti.

D-vitamiinilisien ansiosta osallistujien veren D-vitamiinipitoisuudet suurenivat huomattavasti, mutta tämä ei näkynyt lainkaan heidän lihaskunnossaan tai fyysisessä toimintakyvyssä. Kaikki osallistujat menestyivät lihaskuntoa ja lihasten rakennetta mittaavissa testeissä yhtä hyvin riippumatta siitä olivatko he saaneet lumetta vai D-vitamiinia.

Tulokset osoittavat, ettei D-vitamiinilisät vahvista iäkkäiden lihaksia ainakaan puolen vuoden kuurina, mutta on silti mahdollista, että pitemmässä seurannassa jotain eroja ilmenisi. Tämän varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista.

Uutispalvelu Duodecim(Journal of Nutrition 2018;DOI:10.1093/jn/nxy024)http://doi.org/10.1093/jn/nxy024

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.