Kiinteiden ruokien varhainen aloittaminen voi pidentää vauvan yöunia ja vähentää heräilyä. Brittitutkimuksessa tämä havaittiin kolmekuukautisilla vauvoilla, jotka saivat myös äidinmaitoa.Tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä brittiäitejä kannustetaan pitämään vauvansa täysimetyksellä 6 kuukauden ikään, mutta vain neljännes äideistä tekee niin. Yksi syy kiinteiden ruokien tarjoamiselle on uskomus, jonka mukaan se parantaa lapsen yöunia, mutta tätä ennen näyttö asiasta on ollut puutteellista. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 1 200 vauvan ja äidin seurantaan, ja sen perusteella kolmen kuukauden iässä aloitettu kiinteiden ruokien antaminen pidensi vauvojen yöunia keskimäärin 17 minuutilla ja vähensi heräilyjä. Myös vauvojen vaikeat uniongelmat, jotka ovat äideille erityisen raskaita, olivat selvästi vähäisempiä kiinteitä ruokia äidinmaidon lisäksi saaneilla. Tutkimuksessa puolet lapsista satunnaistettiin varhaiseen kiinteiden ruokien aloittamiseen ja puolet täysimetykseen.

Brittien tuloksista huolimatta rintamaito on edelleen parasta ravintoa vauvalle eikä normaalipainoisena syntynyt vauva yleensä tarvitse muuta ruokaa 6 kuukauden ikään mennessä. Nyt saadut tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että kiinteiden ruokien varhainen aloittaminen voisi auttaa perheitä, joissa ponnistellaan vaikeiden uniongelmien kanssa.Suomessa vauvoja suositellaan pidettävän täysimetyksellä 4–6 kuukauden ikään, minkä jälkeen imettämistä olisi hyvä jatkaa kiinteiden ruokien ohessa vuoden ikään saakka.
Tutkimus julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Pediatrics 2018;172(8):e180739)https://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2686726

(201889) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus suurentaa ja laihtuminen pienentää myös nuorten aikuisten riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Tulos vahvistaa entisestään näyttöä liikakilojen ja sydänvaivojen yhteyksistä. Tulokset perustuvat 2,6 miljoonan kolmekymppisen miehen ja naisen yhdeksänvuotiseen seurantaan.Etelä-Koreassa tehty tutkimus osoitti lihavien sairastuvan sydäninfarktiin ja sepelvaltimotautiin 1,5–2 kertaa todennäköisemmin kuin normaalipainoisten. Lievempi ylipainoisuus liittyi sekin suurentuneeseen sairastumisriskiin, mutta yhteys ei ollut yhtä voimakas.

Myös muutokset painossa vaikuttivat sairastumisriskeihin. Varsinaista seurantaa edeltävien vuosien aikana laihtuneiden sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi ja samana aikana normaalipainoisesta lihavaksi tulleiden kolmanneksen suurempi kuin normaalipainoisena pysyneiden. Sepelvaltimotauti aiheuttaa globaalisti noin kahdeksan miljoonaa kuolemaa vuodessa ja kuolleisuuden uskotaan nousevan lähivuosina. Lihavuuden yleistymisellä on tässä suuri merkitys.Suomalaisaikuisista yli puolet on vähintään ylipainoisia (painoindeksi yli 25) ja joka viides täyttää varsinaisen lihavuuden (painoindeksi vähintään 30) kriteerit. Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Esimerkiksi: 78 kg / (1,70 m × 1,70 m) = painoindeksi 27.Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Internal Medicine 2018;178:1060–1086) https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2684478

(2018813) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Jos kehitys jatkuu nykyisellään, naisten keuhkosyöpäkuolemat voivat yleistyä jopa 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, tutkijat arvioivat. Samaan aikaan esimerkiksi rintasyöpäkuolleisuuden uskotaan vähentyvän noin 10 prosenttia. Tiedot perustuvat 52 maata kattavaan analyysiin, joka julkaistiin Cancer Research -lehdessä.Analyysin perusteella tutkijat uskovat keuhkosyövän tappavan vuonna 2030 vuosittain noin 16 naista sadastatuhannesta, kun vuonna 2015 siihen kuoli 11 naista sadastatuhannesta. Suurimmat lisäykset nähdään Euroopassa ja Oseaniassa, missä naisten tupakointi on ollut yleistä pitkään. Muualla maailmassa, missä naisten tupakointi alkoi yleistyä vasta myöhemmin, muutokset ovat toistaiseksi maltillisempia.Rintasyöpäkuolleisuuden tutkijat arvioivat laskevan hieman, noin 10 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2015 rintasyöpään menehtyi keskimäärin 16 naista sadastatuhannesta, mutta vuonna 2030 luku on nykykehityksellä 15 sadastatuhannesta. Rintasyöpä on yleistymässä Aasiassa ja vähentymässä Euroopassa, mikä luultavasti kuvastaa muutoksia elintavoissa, tutkijat kirjoittavat.Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 1 600 miestä ja 800 naista. Valtaosa keuhkosyövistä johtuu tupakasta.Uutispalvelu Duodecim(Cancer Research 2018;DOI:10.1158/0008-5472.CAN-18-0187)http://cancerres.aacrjournals.org/content/78/15/4436

(2018813) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.