Kognitiiviset käyttäytymisterapiat auttavat iäkkäiden krooniseen kipuun – vaikutus tosin vähäinen

Moni iäkäs kipupotilas voisi saada pitkäkestoisiin kipuihinsa lievitystä kognitiivista käyttäytymisterapiaa hyödyntävistä menetelmistä. Varsinkin ryhmässä tehtävät harjoitukset ja keskustelut näyttäisivät tepsivän. Tällöinkään vaikutus ei kuitenkaan ole kovin suuri.JAMA Internal Medicine -lehden julkaisemat tulokset perustuvat 22 tutkimuksen ja 2 600 keskimäärin 72-vuotiaan tietoihin. Kun aineistot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen, erilaiset kognitiivista käyttäytymisterapiaa hyödyntävät hoitomenetelmät onnistuivat jonkin verran helpottamaan kroonisia kipuja potevien kipuja, vähentämään epätoivoa ruokkivia ajatusmalleja ja lisäämään potilaiden valmiuksia tulla toimeen kipujensa kanssa. Vaikutukset eivät keskimäärin olleet suuren suuria eivätkä pitkäkestoisia, mutta yksilöiden välillä voi olla paljon eroja. Näin ollen osa potilaista voi saada hoidoista paljon apua ja osa ei lainkaan. Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittu kipujen lievittyminen näkyi vielä puoli vuotta hoidoista ja koski varsinkin ryhmäkeskusteluihin ja -terapiaan osallistuneita.Tarve ei-lääkeperäisille hoitomenetelmille on suuri varsinkin Yhdysvalloissa, missä kroonisten kipujen holtiton hoito opioidilääkkeillä on johtanut ennennäkemättömään opioidiriippuvuuden yleistymiseen. Seuraavaksi tutkimuksissa olisi hyvä selvittää, keille iäkkäille kipupotilaille kognitiiviset käyttäytymisterapiat todennäköisimmin sopivat, jotta hoidot saataisiin kohdennettua tehokkaasti. Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Internal Medicine 2018;DOI:10.1001/jamainternmed.2018.0756)https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2680318

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lapsuudessa ja nuoruudessa kertyneet liikakilot saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella vaikuttaa haitallisesti lapsen hengitykseen. Tulosten perusteella varsinkin pitkään jatkuva lihavuus on yhteydessä hengitysteiden ahtautumiseen.

Ylipaino ja lihavuus lisäsivät hengitysteiden ahtautumisen todennäköisyyttä, ja lihavien poikien hengitystiet myös ahtautuivat tyttöjen hengitysteitä enemmän seurannan aikana, tulokset osoittivat. Liikakilot eivät kuitenkaan vaikuttaneet haitallisesti keuhkotilavuuteen. Lihavien keuhkotilavuus oli jopa suurempi kuin normaalipainoisten.

Tutkimuksessa ei selvitetty onko nyt havaituilla muutoksilla käytännössä millainen vaikutus esimerkiksi lasten astmariskiin, mutta aiempien tutkimusten valossa vaikutuksia saattaa olla. Lihavien astmapotilaiden on muun muassa havaittu tarvitsevan useammin sairaalahoitoa astmansa takia. Astmaa sairastavien lasten on puolestaan huomattu olevan muita alttiimpia lihomaan.

Tutkimus julkaistiin Thorax-lehdessä, ja siinä 2 900 lapsen ja nuoren keuhkotoiminta tutkittiin heidän ollessaan 8–16-vuotiaita.Uutispalvelu Duodecim(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-210716)http://doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-210716

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat saattavat kärsiä liian suuresta veren kaliumpitoisuudesta useammin kuin on ajateltu. Monilla tilanne myös uusiutuu ja tämä näkyy myös potilaiden ennusteessa. Kaliumin runsaus eli hyperkalemia voi aiheuttaa mm. rytmihäiriöitä ja pahimmillaan kuoleman, jos tilannetta ei korjata.Tiedot käyvät ilmi tanskalaistutkimuksesta, jossa 32 000 sydämen vajaatoimintaa potevaa seurattiin runsaan kahden vuoden ajan.Seurannan aikana peräti 40 prosentilla potilaista todettiin hyperkalemia ja heistä merkittävällä osalla tilanne jatkui ja havaittiin uudelleen jopa neljästi.Hyperkalemia oli yleistä varsinkin potilailla, jotka potivat kroonista munuaistautia tai diabetesta tai joita hoidettiin spironolaktoni-verenpainelääkkeillä.Potilaiden korkeat kaliumtasot todennäköisesti vaikuttivat myös heidän ennusteeseensa, sillä hyperkalemia liittyi selvästi suurentuneeseen riskiin joutua sairaalahoitoon. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli heillä suurempi kuin potilailla, joiden kaliumtasot olivat normaalit.Sydämen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosina saatu uusia lääkeryhmiä, jotka voivat vaikuttaa potilaiden kaliumtasoihin, joten nyt julkaistut tulokset ovat hyvin ajankohtaisia. Kaliumtasojen nousu on tiedetty ongelmaksi tätäkin ennen ja tulokset korostavat kaliumtasojen seurannan tärkeyttä varsinkin tietyissä potilasryhmissä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008912)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008912

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.