Lasten korvatulehduksia ei tarvitse automaattisesti hoitaa antibiooteilla, mutta hoitokäytäntöjen mukaisesti lapset pitää tällöin tutkia parin päivän päästä uudelleen. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan seurantakäynnit ovat kuitenkin monesti turhia, sillä usein pelkkä puhelinsoitto hoitaisi saman asian.

Tutkimus julkaistiin Jama Pediatrics -lehdessä, ja siinä seurattiin 158 akuuttiin korvatulehdukseen sairastunutta suomalaislasta viikon ajan. Lapset olivat osana tutkimusta saaneet lumelääkettä antibioottien sijaan.

Lapset jaoteltiin ryhmiin sen perusteella, olivatko heidän oireensa helpottaneet 48–72 tunnin sisällä diagnoosista. Oireet lievittyivät noin sadalla lapsella.

Viikon seurannan aikana korvaoireet parantuivat kokonaan tai jatkoivat lievittymistä valtaosalla lapsista, joiden oireet olivat vanhempien mukaan laantuneet jo muutaman päivän sisällä lääkärikäynnistä. Oireet ja korvatulehdus pahenivat vain kolmella lapsella.

Sen sijaan lapset, joiden oireet eivät vanhempien arvion mukaan lievittyneet muutaman päivän sisällä, jatkoivat usein oireilua ja monella oireet myös pahenivat. Lasten korvat tutkittiin tähystyksellä.

Tulokset viittaavat siihen, ettei antibioottihoidon väliin jättäviä tarvitse tutkia uudelleen, jos vanhemmat arvioivat oireiden lievittyneen pian lääkärikäynnin jälkeen. Tämän selvittämiseen riittää aivan hyvin puhelinsoitto eikä uutta lääkärikäyntiä tarvitse sopia. Jos oireet kuitenkin jatkuvat tai pahentuvat, lääkärin tutkimukset ja antibioottihoito ovat paikallaan.

Antibioottikuuri on edelleen ensisijainen hoito lasten akuutteihin korvatulehduksiin, mutta tutkimukset viittaavat lääkitysten olevan monille lapsille turhia. Lääkitys on kuitenkin paikallaan etenkin alle kaksivuotiaille lapsille, joiden oireet ovat erityisen kovat, kummatkin korvat ovat tulehtuneet tai korvasta tulee märkäistä vuotoa.

Tutkimuksen teki Johanna Uitti, Paula Tähtinen, Miia Laine ja Aino Ruohola Turun yliopistosta ja yliopistollisesta keskussairaalasta.

UutispalveluDuodecim
(Jama Pediatrics 2016;DOI: 10.1001/jamapediatrics.2016.1542)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapediatrics.2016.1542

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lisähappea ei kannata antaa liian vapaasti – voi myös lisätä kuolleisuutta

Akuutisti sairaat sairaalapotilaat tarvitsevat usein lisähappea, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen tarjoamisessa ei kannata olla liian vapaamielinen. Potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on jo valmiiksi hyvä eli yli 96 prosenttia, lisähappi saattaa myös suurentaa kuolleisuutta. Tulokset perustuvat 25 tutkimuksen ja 16 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella lisähapen antaminen potilaille, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 96 prosenttia, saattaa hieman suurentaa riskiä menehtyä sairaalahoidon aikana sekä sen jälkeen. Riski on 10–20 prosenttia suurempi kuin konservatiivisemmin hoidettujen.Yhteydet havaittiin potilailla, jotka olivat sairastuneet sepsikseen eli verenmyrkytykseen, aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänkohtaukseen tai olivat kriittisesti sairaita, loukkaantuneet tai joutuneet hätäleikkaukseen. Lisähappi ei vaikuttanut potilaiden sairauksiin.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lisähapen vapaamielinen käyttäminen ei todennäköisesti paranna potilaiden tilannetta ja saattaa jopa suurentaa heidän riskiään menehtyä sairaalahoidon ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tulosten perusteella lisähappi alkaisi olla potentiaalisesti haitallista potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 94–96 prosenttia.Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)30479-3)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30479-3

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.