Maratonharjoittelu nuorentaa verisuonia – näkyy jo ensikertalaisilla

Maratonharjoittelu nuorentaa verisuonia – näkyy jo ensikertalaisilla

Maratoniin tähtäävä juoksuharjoittelu voi nuorentaa verisuonia ja laskea verenpainetta jo muutamassa kuukaudessa. Tuoreessa tutkimuksessa hyödyt havaittiin miehillä ja naisilla, jotka aloittivat harjoittelun ensimmäistä maratoniaan varten.Tutkimukseen osallistui 138 keskimäärin 37-vuotiasta, joista nuorimmat olivat 21- ja vanhimmat 68-vuotiaita. He aloittivat 17-viikkoisen aloittelijoille tarkoitetun maratonohjelman, jossa juostiin keskimäärin kolmesti viikossa. Juoksulenkkien ja harjoitusten intensiteettiä lisättiin vähitellen ohjelman edetessä.
Osallistujien verisuonten jäykkyyttä ja biologista ikää arvioitiin aortan magneettikuvauksilla puoli vuotta ennen maratonia ja kaksi viikkoa sen jälkeen. Ennen harjoittelun aloittamista osallistujat juoksivat alle kaksi tuntia viikossa.

Juoksuharjoittelun seurauksena osallistujien systolinen verenpaine laski keskimäärin 4 mmHg ja diastolinen verenpaine keskimäärin 3 mmHg, minkä lisäksi magneettikuvaukset paljastivat suotuisia muutoksia aortan jäykkyydessä. Hyödyt olivat suurimmat iäkkäimmillä ja hitaasti juoksevilla miehillä.

Havaitut muutokset olivat merkittäviä, sillä tutkijoiden mukaan ne vastasivat noin neljän vuoden nuorentumista verisuonten biologisessa iässä. Verisuonet jäykistyvät ikääntymisen seurauksena, mikä suurentaa monien sydän- ja verisuonitautien vaaraa.
Tutkimuksen havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vahvistavat käsitystä liikunnan suotuisista verisuonivaikutuksista. Juoksemisen lisäksi osallistujat kiinnittivät harjoittelun ajan huomiota myös ruokavalioonsa ja riittävään lepoon, joten osa vaikutuksista voi selittyä myös niillä.
Uusimpien tutkimusten valossa liikunta on hyväksi, vaikka ei harjoittelisi kovaa, sillä liikunnan hyödyt saa myös kevyestä liikunnasta sekä hyvin lyhyissä, muutaman minuutin pätkissä. Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä harrastaa kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä, ainakin 2 h 30 min viikossa tai raskasta liikuntaa, kuten juoksua, 1 h 15 min viikossa.
Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American College of Cardiology 2020;DOI:10.1016/J.JACC.2019.10.045)https://doi.org/10.1016/J.JACC.2019.10.045

(000.000) 2020 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.