Masennus ei tuoreen tutkimuksen mukaan ole dementian riskitekijä, vaikka monet muistisairaat potevat myös masennusta.
Havainnot perustuvat yli kymmenentuhannen 35–55-vuotiaan 28-vuotiseen seurantaan. Seurannan aikana masennusoireita kartoitettiin yhdeksään otteeseen, ja yhteensä 322 potilaista sai masennusdiagnoosin.
Tulosten perusteella seurannan alkupuolella todettu masennus ei suurentanut riskiä sairastua dementiaan edes silloin, kun sairaus oli pitkäaikainen ja oireet uusiutuivat. Tilanne oli kuitenkin eri potilailla, jotka olivat masentuneet noin kymmenen vuotta ennen dementiadiagnoosia. Tuolloin krooniset ja uusiutuvat masennusoireet liittyivät noin 70 prosenttia suurempaan dementiariskiin
Kun tutkijat tarkastelivat erityisesti dementiaan sairastuneiden masennusoireita, he havaitsivat masennuksen yleistyneen hurjasti varsinkin dementiadiagnoosia edeltävänä vuotena.
Tulostensa perusteella tutkijat eivät usko masennuksen olevan dementian riskitekijä, mutta masennus saattaa olla osa dementian kehittymisvaihetta tai niillä voi olla yhteisiä riskitekijöitä. Tämän selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.
Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.
Suomalaisista noin 120 000 sairastaa jonkinasteista dementiaa ja yhtä monella on sitä lievempi muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä.Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Psychiatry 2017;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2017.0660)http://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2627700

(2017524)