Sydän- ja verisuonitaudit ovat tyypin 1 diabetesta potevien yleisin kuolinsyy, mutta sairastumiset ja niistä johtuvat kuolemat ovat Suomessa vähentyneet 60-luvulta alkaen. Riskit ovat silti selvästi suuremmat kuin muussa väestössä. Tutkimuksessa hyödynnettiin rekisteritietoja kaikista vuosina 1965–1999 tyypin 1 diabetekseen alle 15-vuotiaana sairastuneista suomalaisista.Potilaita analyysiin valikoitui hieman alle 12 000, ja heistä 1 800 sairastui sydän- ja verisuonitautioireeseen vähintään kerran ja 1 500 kuoli 29-vuotisen seurannan aikana.Riski sairastua ja kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitautiin pieneni 60-luvulta alkaen ja oli sitä pienempi mitä lähemmäksi nykypäivää tultiin. Sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertohäiriöiden riski laski kaikissa ikäryhmissä vuosien varrella. Ainoa poikkeus olivat yli 65-vuotiaat, joilla aivoverenkiertohäiriöt eivät vähentyneet.Suotuisasta kehityksestä huolimatta tyypin 1 diabetesta potevat ovat edelleen huomattavasti muita suuremmassa sairastumisvaarassa. 1990-luvulla tyypin 1 diabetekseen sairastuneilla sepelvaltimotauti on edelleen 9 kertaa yleisempi ja aivoverenkiertohäiriöt 3 kertaa yleisempiä kuin muilla samanikäisillä. Tyypin 1 eli ns. nuoruustyypin diabetesta sairastavien oma immuunijärjestelmä hyökkää haimassa insuliinia tuottavien solujen kimppuun, mikä vähitellen johtaa diabetekseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinihoitoja läpi elämänsä. Suomessa tyypin 1 diabetes on yleisempi kuin missään muualla. Kaikkiaan noin 50 000 suomalaista sairastaa sitä.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Diabetes & Endocrinology 2021;DOI:10.1016/S2213-8587(21)00172-8)https://doi.org/10.1016/S2213-8587(21)00172-8

(000.000) 2021 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla