Jalkojen suonikohjuista kärsivät voivat sairastua laskimoveritulppiin tavallista todennäköisemmin. Myös riski sairastua keuhkoveritulppiin ja ääreisvaltimotautiin on heillä suurentunut, tuore taiwanilaistutkimus osoittaa. Tulokset perustuvat 212 000 suonikohjuista kärsivän ja yhtä monen terveen verrokin rekisteritietoihin.
Suonikohjuja potevien riski sairastua laskimoveritulppaan kahdeksanvuotisen seurannan aikana oli viisi kertaa suurempi kuin terveiden verrokkien. Keuhkoveritulppa tai ääreisvaltimotauti kehittyi heille kaksi kertaa todennäköisemmin kuin verrokeille.Samantapaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta yhteyden tarkkaa syytä ei tiedetä. On esimerkiksi mahdollista, että taustalla on yhteisiä riskitekijöitä, jotka altistavat suonikohjuille sekä sairastumisille. Suonikohjuja potevat saattavat olla alttiita myös sydämen vajaatoiminnalle.
Suonikohjuilla tarkoitetaan alaraajojen laskimoiden vajaatoimintaa. Vajaatoimintaan johtavat laskimoiden seinämissä tapahtuvat rakenteelliset muutokset ja laskimoiden läppien rappeutuminen. Suonikohjut näkyvät ihon läpi pullistuneina suonina, ja ne vaivaavat noin 20–30 prosenttia aikuisista.
Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2018;319:807–817) https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2673551

(2018314) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabetes, psoriaasi ja muut autoimmuunisairaudet näyttäisivät kehittyvän tavallista useammin potilaille, jotka sairastavat stressioireyhtymiä. Suuri ruotsalaistutkimus osoittaa riskin olevan suhteellisen pieni, mutta se kannattaa silti huomioida. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.Tulosten perusteella stressioireyhtymiä potevien riski sairastua autoimmuunisairauteen oli noin 40 prosenttia suurempi kuin terveiden verrokkien. Riski havaittiin myös verrattuna potilaiden sisaruksiin.Yhteys näkyi kaikissa ikäryhmissä, mutta suurin se oli alle 33-vuotiailla. Eri stressioireyhtymistä suurin riski liittyi traumanjälkeiseen stressireaktioon, mutta yhteys heikkeni huomattavasti, jos potilasta lääkittiin serotoniinin takaisinoton estäjillä.Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta tutkijat eivät vielä tiedä, mistä yhteys tarkalleen johtuu. Yksi mahdollinen selitys ovat pitkäkestoisen stressin haitalliset vaikutukset immuunipuolustukseen ja riittäviin kortisolitasoihin, mitkä kiihdyttävät tulehduksellisia prosesseja ja sitä kautta autoimmuunisairauksien kehittymistä. On myös mahdollista, että stressi haittaa unta ja altistaa haitallisille elintavoille.

Autoimmuunisairauksissa kehon immuunipuolustus alkaa hyökätä elimistön omia kudoksia vastaan. Tällaisia sairauksia ovat mm. tyypin 1 diabetes, psoriaasi, keliakia, Crohnin tauti ja nivelreuma. Stressioireyhtymät syntyvät useimmiten jonkin traagisen elämäntapahtuman seurauksena.Uutispalvelu Duodecim(JAMA 2018;319(23):2388 - 2400)https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2685155

(2018717) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Hyvin ennenaikaisina syntyneillä on tavallista enemmän tarkkaavaisuushäiriöitä, tuore tutkimus vahvistaa. Yhteys havaitaan varsinkin tytöillä. JAMA Pediatricsissa julkaistut tulokset perustuvat runsaan 100 000 lapsen ja 33 000 sisarusparin seurantatietoihin.Kun tutkijat vertasivat keskosena syntyneitä täysiaikaisena syntyneisiin sisaruksiin, he havaitsivat ennen 34. raskausviikkoa syntyneillä enemmän ADHD-tarkkaavaisuushäiriön oireita viisivuotiaana. Yhteys havaittiin myös kahdeksanvuotiailla, mutta silloin se koski vain tarkkaavaisuutta eikä muita ADHD-oireita kuten keskittymisongelmia. Yhteydet olivat voimakkaampia tytöillä kuin pojilla.Vastaavia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta monissa tutkimuksissa ei ole kunnolla selvitetty perimän ja ympäristötekijöiden mahdollisia vaikutuksia. Tässä tutkimuksessa keskosuuden ja tarkkaavaisuusongelmien yhteys kuitenkin näkyi senkin jälkeen, kun perimä ja muut seikat huomioitiin.Suomessa noin kuusi lasta sadasta syntyy ennenaikaisena eli ennen 37. raskausviikkoa. Ennenaikaisuus ja varsinkin huomattava ennenaikaisuus voi aiheuttaa mm. motorisia, kielellisiä ja kognitiivisia vaikeuksia, jotka voivat jatkua koko elämän. Valtaosa keskosista kuitenkin pärjää täysin normaalisti. Uutispalvelu Duodecim(JAMA Pediatrics 2018;DOI:10.1001/jamapediatrics.2018.1315)https://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/fullarticle/2685909

(2018716) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.