Rinnassa tykyttää, apua! Näin mittaat pulssin pikana ja rauhoitat sydämen sykettä hengitysharjoituksella

Valtaosa meistä ei tiedä sykettään tai erota, milloin oma pulssi on tavallista nopeampi tai hitaampi. Satunnaiset lisälyönnit tai jopa rytmihäiriöt voivat siksi jäädä kokonaan huomaamatta.

Toiset taas tuntevat sykkeensä pienetkin vaihtelut ja hätääntyvät, vaikka ne olisivat vaarattomia. Osa kokee sydämen normaaliin toimintaankin kuuluvat muutokset hyvin epämiellyttävinä. Vaikka vaihtelut voisi itse aistia, se ei aina kerro, että olisi syytä huoleen.

Sykettä nostavat stressi ja alkoholi...

Sydämen sykenopeuteen vaikuttaa moni asia. Jo leposyke vaihtelee yksilöllisesti niinkin laajassa haarukassa kuin 35–80 lyöntiä minuutissa. Kun lähdet liikkeelle, sykkeen kohoamiseen vaikuttaa rasituksen lisäksi muun muassa fyysinen kunto ja päivän aikaisemmat tapahtumat.

Mikä vain elimistöä aktivoiva tekijä saa sydämen tykyttämään. Useimmiten sykkeen nopeutuminen onkin vain kehon reagointia johonkin ohimenevään. Jonkun syke alkaa laukata jo yhdestä ibuprofeenitabletista ja toisella stressi saa sydämen hakkaamaan kiivaasti yölläkin.

Hermostuminen, ärsyyntyminen ja jännittäminen voivat nekin nostaa pulssia. Lyöntitiheys laskee taas, kun tilanne on ohi ja keho pääsee rentoutumaan.

Tällaiset sykkeen nostattajat kuuluvat elämään, mutta joskus sydän voi reagoida niihin rajusti. Sykettä säätelevää keskusta voisi verrata lämpöpatterin termostaattiin. Joillakin se on herkempi kuin toisilla.

...sekä virustaudit ja rasitus

Flunssan tai muun virustaudin jälkeen syke nousee varsinkin rasituksessa tavallista nopeammin, jos tauti on herkistänyt sykkeen termostaatin.

Toisilla syke reagoi aina rasitukseen jyrkästi. Silloin voi olla kyse ominaispiirteestä, joka ei yleensä haittaa mitenkään elämää tai liikuntaharrastuksia.

Joskus sykettä säätelevän sympaattisen hermoston häiriintyminen nostaa leposykkeen tavallista korkeammaksi. Jos se tuntuu epämukavalta, esimerkiksi esiintymistilanteessa, sydäntä voidaan rauhoittaa beetasalpaajilla. Ne vähentävät hermoston kiihdyttävää vaikutusta. Silloin on kyse vain oireen hoidosta. Lääkettä ei oteta sykkeen takia, vaan sen ärsyttävän vaikutuksen vaimentamiseksi.

Näin mittaat sykkeen ranteesta pikaversiona:

• Etsi oikean käden peukalolla vasemman käden ranteesta peukalontyven alapuolelta kohta, josta sykkeen erottaa selvästi. Älä paina.
• Hengitä normaalisti ja laske sykettä 15 sekuntia. 
• Kerro määrä neljällä. Normaali leposyke on 35–80 lyöntiä minuutissa.

Syke alas hengitysharjoituksella

Jos stressin tai jännityksen aiheuttama sydämen pamppailu estää nukahtamasta illalla tai herättää keskellä yötä, kokeile rauhoittaa syke hengitysharjoituksella. Rentouttava hengitys voi tutkitusti rauhoittaa ylikierroksilla käyvää sympaattista hermostoa ja auttaa nukahtamisessa. Kokeile vaikka amerikkalaislääkäri Andrew Weilin kehittämää 4-7-8-tekniikkaa.

1. Laske aluksi neljään samalla, kun hengität keuhkot täyteen palleahengityksellä: Laita toinen käsi vatsan päälle, pidä vatsa rentona ja kohdista hengitys vatsaan asti. Sisäänhengityksellä vatsa nousee ja uloshengityksellä laskee.
2. Pidätä hengitystä ja laske seitsemään.
3. Puhalla ilma ulos pyöreäksi supistettujen huulten välistä ja laske kahdeksaan.

Harjoitusta voi jatkaa pari minuuttia, jos uni ei tule jo nopeammin.

Äkilliset muutokset pitää tutkia

Joskus pulssi nopeutuu yhtäkkiä,vaikka sille ei näytä olevan selvää syytä. Siihen liittyy monesti rytmihäiriöitä. Se ei välttämättä ole vaarallista, mutta nopeat muutokset sydämen toiminnassa pitäisi aina tutkia.

Mahdolliset sairaudet tai sydänviat selviävät lääkärintutkimuksissa. Niihin on tarjolla erilaisia hoitokeinoja lääkkeistä leikkaukseen.

Jos sydämen rytmissä tuntuu silloin tällöin pitempään kestäviä muutoksia, olisi hyvä hakeutua tutkimuksiin saman tien. Oireilun aikana otettu sydänfilmi paljastaa ongelman syyn. Tarkkoja tutkimuksia tarvitaan erityisesti, jos pulssin nopeutumiseen liittyy huimausta.

Asiantuntijana kardiologian erikoislääkäri Joachim Stjernvall, Mehiläinen Töölö ja Helsingin sydänsairaala

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.