Sydämen heikentynyt pumppausteho voi haitata iäkkäiden aivojen verenkiertoa – saattaa vaikuttaa muistiin

Heikko sydämen pumppausteho saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan vähentää verenkiertoa aivojen osissa, jotka ovat mukana muistitoiminnoissa. Havainto on vielä alustava, mutta se viittaa sydämen pumppaustehon voivan olla yksi muistisairauksien kehittymiseen vaikuttava tekijä iäkkäillä.Tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology-lehdessä, ja ne perustuvat 314 keskimäärin 73-vuotiaan sydäntutkimuksiin ja aivokuvauksiin. Osallistujista 39 prosentilla oli kognitiivisten mielentoimintojen lievä heikentymä, mutta yhdelläkään osallistujalla ei ollut dementiaa, aivoverenkiertohäiriötä tai sydämen vajaatoimintaa. Sydämen pumppaustehoa arvioitiin sydämen minuutti-indeksillä, joka mittaa miten paljon sydän pumppaa verta suhteutettuna henkilön kokoon.Analyysin perusteella alhainen sydämen minuutti-indeksi liittyi heikompaan verenkiertoon aivojen vasemmassa ja oikeassa ohimolohkossa, ja verenkierto oli sitä vähäisempää mitä alhaisempi sydämen minuutti-indeksi potilaalla oli. Vaikutus vastasi tutkijoiden mukaan noin 15–20 vuoden ikääntymistä, joten se saattaa vaikuttaa myös aivojen toimintaan. Ohimolohkot osallistuvat mm. muistitoimintoihin.
Tulokset viittaavat sydämen heikentyneen pumppaustehon voivan vähentää aivojen verenkiertoa, mikä vähitellen saattaa altistaa myös muistisairauksien kehittymiselle, mutta ennen lisätutkimuksia havaintoja kannattaa tulkita varoen. Tutkijat huomioivat monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia taustamuuttujia, kuten potilaiden iän, koulutustason ja perinnöllisen dementia-alttiuden, mutta silti moni muukin seikka on voinut vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, sydämen pumppaustehon parantaminen voi osoittautua keinoksi ehkäistä muistisairauksia.

Suomessa muisti ja muut kognitiiviset toiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 henkilöllä. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.

Uutispalvelu Duodecim (Neurology 2017)www.neurology.org

(2017118) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.