Sydämen heikentynyt pumppausteho voi haitata iäkkäiden aivojen verenkiertoa – saattaa vaikuttaa muistiin

Heikko sydämen pumppausteho saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan vähentää verenkiertoa aivojen osissa, jotka ovat mukana muistitoiminnoissa. Havainto on vielä alustava, mutta se viittaa sydämen pumppaustehon voivan olla yksi muistisairauksien kehittymiseen vaikuttava tekijä iäkkäillä.Tulokset julkaistiin arvostetussa Neurology-lehdessä, ja ne perustuvat 314 keskimäärin 73-vuotiaan sydäntutkimuksiin ja aivokuvauksiin. Osallistujista 39 prosentilla oli kognitiivisten mielentoimintojen lievä heikentymä, mutta yhdelläkään osallistujalla ei ollut dementiaa, aivoverenkiertohäiriötä tai sydämen vajaatoimintaa. Sydämen pumppaustehoa arvioitiin sydämen minuutti-indeksillä, joka mittaa miten paljon sydän pumppaa verta suhteutettuna henkilön kokoon.Analyysin perusteella alhainen sydämen minuutti-indeksi liittyi heikompaan verenkiertoon aivojen vasemmassa ja oikeassa ohimolohkossa, ja verenkierto oli sitä vähäisempää mitä alhaisempi sydämen minuutti-indeksi potilaalla oli. Vaikutus vastasi tutkijoiden mukaan noin 15–20 vuoden ikääntymistä, joten se saattaa vaikuttaa myös aivojen toimintaan. Ohimolohkot osallistuvat mm. muistitoimintoihin.
Tulokset viittaavat sydämen heikentyneen pumppaustehon voivan vähentää aivojen verenkiertoa, mikä vähitellen saattaa altistaa myös muistisairauksien kehittymiselle, mutta ennen lisätutkimuksia havaintoja kannattaa tulkita varoen. Tutkijat huomioivat monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia taustamuuttujia, kuten potilaiden iän, koulutustason ja perinnöllisen dementia-alttiuden, mutta silti moni muukin seikka on voinut vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, sydämen pumppaustehon parantaminen voi osoittautua keinoksi ehkäistä muistisairauksia.

Suomessa muisti ja muut kognitiiviset toiminnot ovat lievästi heikentyneet arviolta 120 000 henkilöllä. Suurin piirtein yhtä monella on jonkinasteinen dementia.

Uutispalvelu Duodecim (Neurology 2017)www.neurology.org

(2017118) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.