Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Mitä ruokaneuvoja kannattaa noudattaa ja mitkä taas on parempi sivuuttaa? Näillä ohjeilla vältät suurimmat sudenkuopat.

Aidosti hyvää oloa tuottavaan ruokavalioon ei ole vain yhtä oikeaa reseptiä. Se riippuu omista voimavaroista, terveyden asettamista rajoitteista ja mieltymyksistä.

Kun suuret linjat ovat ensin kunnossa – jaksaminen on kohdillaan, suhde ruokaan tasapainossa, ateriarytmi kunnossa – niiden varaan voi alkaa rakentaa juuri itselle mieluista, terveellistä tapaa syödä ja voida hyvin.

1. Älä tuijota kaloreita.

Jos osaat suhtautua itseesi ja syömiseen rennosti, kalorilaskenta voi olla hetkellisesti hyödyllinen työkalu sen hahmottamiseen, paljonko oikeasti syöt ja kulutat. Se myös selvittää, mitkä ruoat ovat toisia energiapitoisempia. Riski on se, että kalorien laskeminen jää päälle, syöminen muuttuu liiankin kontrolloiduksi. Silloin kaloreista tulee ase itsensä syyllistämiseen.

Jos et ole koskaan laskenut kaloreita, sitä ei ehkä kannata edes aloittaa. Parempi tapa opetella syömään hyvin on korjata oman syömisen yleisiä linjoja, kuten lisätä kasviksia ja tehdä syömisestä säännöllistä.

2. Rajoita mahdollisimman vähän.

Joskus ruokavalion rajoittamiseen on pakottava syy, kuten allergia, sairaus tai vaikka voimakkaat eettiset arvot. Silloin ruoka-aineita kannattaa valita niin laajalti kuin voi. Jos jotain joutuu jättämään pois, voisi olla hyvä idea etsiä jotain lähes vastaavaa tilalle, vaikka sitten vähän eksoottisemmista ruokaaineista.

Rajoitteita, jotka perustuvat ennemminkin pelkoon kuin tietoon tai tarpeeseen, kannattaisi sen sijaan miettiä uudelleen. Jos oma olo ei oikeasti juuri muutu, söipä jotakin yksittäistä ruoka-ainetta tai ei, sen välttämiselle ei ole todellista perustetta. Tällä hetkellä yleisimmät turhat pelot liittyvät hiilihydraatteihin ja maitotuotteisiin.

3. Syö hyviä rasvoja.

Elimistö tarvitsee rasvaa jokaisen solun rakennusaineeksi ja moniin toimintoihinsa, kuten aineenvaihduntaan. Aivotkin ovat pääosin rasvaa. Anna siis keholle mahdollisimman hyvää rasvaa, niin voitkin paremmin.

Hyviä rasvoja ovat kalan rasva ja pehmeät kasvirasvat, kuten rypsi-, oliivi- ja avokadoöljy sekä erilaiset siemenöljyt.

4. Ota monivitamiini.

Lisäravinteiden tarpeellisuudesta kiistellään jatkuvasti. Jos syö todella monipuolisesti, mitään lisiä ei tarvita. Ihanteellinen ruokavalio toteutuu kuitenkin vain harvojen suomalaisten kohdalla. Siksi monien kannattaisikin ottaa monivitamiinipilleri päivittäin. Se riittää korjaamaan pienen vajeen tarvittaviin

vitamiinimääriin, jos kuitenkin pyrkii syömään monipuolisesti. Monivitamiinivalmiste on halpa ja ongelmaton turvaaja sille, että isompia vitamiini- ja mineraalipuutoksia ei pääse syntymään. Sama valmiste paikkaa yleensä myös suomalaisille liian vähäistä jodin ja D-vitamiinin saantia. Se on kuin pieni vakuutus.

5. Epäile aina ensin.

Melkein kaikissa ruokatrendeissä on jokin hyödyllinen idea mutta myös ylilyönnin vaara. Siksi niitä kannattaa lukea pienellä varauksella, ja yrittää erottaa hyvät asiat huonoista. Esimerkiksi maltillisesti vähähiilihydraattinen ruokavalio on yksi tapa syödä hyvin. Se saattaa jollakin pitää jaksamisen tasaisempana ja tehdä painonhallinnasta helpomman kuin enemmän hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio. Toiset taas voivat paljon huonommin, jos he vähentävät hiilihydraattien syömistä. Innokkuus kokeilla ja oppia uutta on sinänsä hyvä asia. Jos joku uusi asia ei kuitenkaan tunnu kokeillessa hyvältä tai muuten järkevältä, sitä ei ole pakko jatkaa.

Asiantuntija: Patrik Borg, ETM, ravitsemusasiantuntija.

Vierailija

Mitä laihdutusneuvoja kannattaa noudattaa ja mitä ei?

Rypsi- ja muut siemenöljyt sekä margariinit eivät ole hyviä rasvoja vaan teolisuuden ultraprosessoituja ruoankaltaisia tuotteita, joita mainostetaan korruptoituneen terveyseliitin toimesta, erinomaista bisnestä kun on. Mitään pätevää tieteellistä näyttöä eläinrasvojen tai muiden tyydyttyneiden rasvojen, kuten kookosölyn haitoista ei ole, päinvastoin.
Lue kommentti