Löydä hyvää ruokavalio loppuelämäksi

Ylipaino, allergiat, jatkuva turvotus, väsymys tai mikä vain, mihin ei ole tyytyväinen omassa hyvinvoinnissa tai ulkonäössä, voi toimia sysäyksenä ruokavalion muuttamiselle.

Moni ruokaremonttia havitteleva tekee kuitenkin sen virheen, että alkaa ensi töikseen karsia jotain ruokavaliostaan.

Se on virhe siksi, että ensimmäiseksi pitäisi muutosten sijaan pysähtyä miettimään tavoitetta.

Joku haluaa laskea verenpainetta, toinen kaipaa lisää energiaa ja kolmas tahtoo laihtua. Eri tavoitteisiin pääsemiseen auttavat osittain eri asiat.

Huomio suuriin linjoihin

Hyvässä syömisessä on myös yhtenäisiä, perustavanlaatuisia asioita, jotka eivät juurikaan muutu tavoitteiden mukaan.

– Aina on vähintään kolme isoa asiaa, jotka pitää hoitaa kuntoon. Sitten on pienempiä asioita, jotka kannattaa huomioida niiden jälkeen. Loput ovat sitten sivuseikkoja ja legendoja, joista ei niin tarvitsekaan välittää, ravitsemusasiantuntija Patrik Borg toteaa.

Vastaanotollaan hän näkee jatkuvasti, että ihmiset käyttävät aikaa ihan pikkujuttuihin, vaikka isotkin asiat ovat pielessä.

Esimerkiksi laihduttaja yrittää epätoivoisesti syödä vähemmän herkkuja ja jumpata enemmän. Vähemmän syöminen ei kuitenkaan vielä ohjaa syömään paremmin. Se saattaa päinvastoin lisätä syömisen ongelmia myöhemmin, jos kylläiseksi itsensä Karkkilakko ei opeta kohtuutta, vaan päinvastoin lisää mielenkiintoa herkkuja kohtaan.

Karkkilakko ei opeta kohtuutta, vaan päinvastoin lisää mielenkiintoa herkkuja kohtaan. Liikunnan lisääminen on hyvä asia, mutta se ei korvaa puutteita muilla elämänalueilla.

– Syömisen parantaminen pitäisi aloittaa pysähtymällä miettimään omaa jaksamistaan, Borg toteaa.

Kaikenlaista järkevästi

Jos jaksamisessa on isoja ongelmia, syömisen muuttamisesta tulee heikoilla voimavaroilla todella hankalaa. Siksi jos tuntee olevansa syystä tai toisesta piipussa, oman jaksamisen pitäisi olla aina ykkösasia.

Voimien hankkimisen ohessa voi jo vähän opetella kahta muuta tärkeää asiaa: ateriarytmiä ja suhdetta ruokaan.

– Jos ruokasuhde ei ole salliva ja joustava, se pakottaa syömään liikaa. Siksi kannattaa pyrkiä tasapainoon, jossa kaikenlaista ruokaa voi syödä hyvällä omallatunnolla, mutta silti pysytään enimmäkseen järkevässä syömisessä, Patrik Borg sanoo,

– Jos on tottunut stressaamaan syömisestä, joustavuuden oppiminen on iso voimavara.

Kolmas tärkeä seikka on ateriarytmi.

Moni luulee syövänsä säännöllisesti ja riittävän usein, mutta kun omat ruokailut kirjataan ylös, rytmi voikin olla ihan sekaisin. Aterioiden väli voi olla liian pitkä ja välipalat liian kevyitä tai puuttua kokonaan.

Hyvällä ateriarytmillä tarkoitetaan syömistä, jossa kova nälkä ja illan mieliteot eivät pääse yllättämään. Monille se tarkoittaa isompaa aamiaista, kunnon lounasta ja välipaloja iltapäivällä.

Pienet yksilölliset valinnat

Hyvää oloa tuo sekin, että ruoka on sopivan kevyttä mutta tekee kylläiseksi ja on omaan suuhun hyvän makuista. Hyvässä ruokavaliossa on runsaasti kasviksia ja laadukkaita rasvoja.

Yksi tärkeä asia on riittävä juominen: jos elimistö ei saa tarpeeksi nestettä, olo on väsyneempi ja keskittymiskyky laskee. Useimmille riittää noin puolitoista – kaksi litraa nestettä päivässä.

– Näitä ydinasioita kannattaa opetella toteuttamaan toimivasti ja mielekkäällä tavalla. Mitään sellaista ei kannata aloittaa tai jatkaa, mitä ei tunne jaksavansa seuraavaa viittä vuotta, Borg neuvoo.

Esimerkkinä hän mainitsee ruokavalion rajoittamisen jonkin epämääräisen pelon vuoksi. Joku voi jättää vaikkapa maitotuotteet pois, koska kivan oloisessa blogissa sanotaan, että maito on pahasta. Jos kuitenkin kaipaa maitotuotteita ja ne sopivat itselle, niin miksei käyttäisi niitä.

– Jos ei ole vahvaa omaa ruokailuvisiota, tekee helposti sitä mitä muutkin. Ei kuitenkaan kannata olla trendien heiluteltavana vaan säilyttää oma päätösvalta ja syödä sitä, mikä on yleisen tiedon mukaan järkevää ja millaisella ruoalla voi hyvin, Patrik Borg painottaa.

Asiantuntija: Patrik Borg, ETM, ravitsemusasiantuntija.