Voikkaa, hiihtoa, pesistä, uintia, yleisurheilua ja Cooperin testi. Koululiikunta oli kivaa, jos piti kilpailusta ja pärjäsi. Kömpelö ja hidas koki mielipahaa ja pilkkanaurut päälle. Traumaattiset muistot voi purkaa ja saada korvaavia kokemuksia niiden tilalle.

Suurimmalla osalla on koululiikunnasta mukavia muistoja: pelien tuoksinaa, riehakasta kisailua ja joukkoon kuulumisen tunnetta. Se antoi hyvän pohjan liikunnalliselle elämäntavalle. Joillekin koululiikunta toi muassaan kömpelyyden kokemuksia, nöyryytystä ja häpeää.

– Ihminen voi rakentaa liikunnallisen identiteettinsä uudelleen, kun löytää ikävien kokemusten tilalle hyviä, liikuntatieteiden tohtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulun tanssi- ja liiketerapiakouluttaja Maarit Ylönen sanoo.

Liikunnan pedagogiikan lehtori Ulla Klemola Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta sanoo, että hyvä liikunnallinen kokemus syntyy oppimisen ilosta, eri ihmisille eri liikuntamuodoista.

– Ei kannata vertailla itseään muihin, vaan etsiä sellaista mikä sopii itselle.
Maarit Ylönen ja Ulla Klemola keskustelevat liikuntatraumoista ja niistä vapautumisesta.

Apua, hiihtokilpailut!

Aikuisista noin kuusi prosenttia on kokenut koululiikunnan kielteisesti Tuomas Zacheuksen ja Tero Järvisen tutkimuksen mukaan. Siinä tarkasteltiin vuosina 1923–1988 syntyneiden suhtautumista koululiikuntaan. Kielteiset kokemukset yleistyivät nuoremmissa ikäluokissa ja naiset suhtautuivat miehiä kielteisemmin.

Ikäviä kokemuksia syntyy, kun kilpailuhenki korostuu, opettaja ei ota huomioon oppilaiden erilaisuutta ja käyttää väärin auktoriteettiasemaansa.

Monet oppilaat kammoavat kuntotestejä, joissa oma suoritus on suoraan toisten nähtävillä. Hidas ja heikkokuntoinen ei halua tulla verratuksi luokan nopeimpaan sprintteriin. Testien ideana on kuitenkin antaa työkalut, joilla oppilas voi seurata oman kuntonsa kehitystä.

Maarit Ylönen sanoo, että kilpailevassa ilmapiirissä ihmiset väistämättä vertaavat itseään muihin.

– Minäkuvaa ja itsetuntoa nakertaa, jos joutuu fyysisessä hierarkiassa häntäpäähän, hän sanoo.

Hän ei pidä hyvänä sitä, että liikuntakulttuuri miltei kautta linjan on omaksunut kilpaurheilun mittarit ja paremmuusjärjestyksen: pidemmälle, korkeammalle ja nopeammin. Ylönen ajattelee, että kilpaillessa tulisi arvostaa muitakin kuin fyysisiä ominaisuuksia: myös nokkeluutta, luovuutta ja yhteistyötaitoja.

Oppilaat suunnittelemaan

Ulla Klemolan mukaan opettaja voi ottaa huomioon oppilaiden erilaisuuden esimerkiksi tarjoamalla monipuolisesti vaihtoehtoisia liikuntamuotoja.

– Liikunnanopetuksessa pitää ottaa huomioon, etteivät kaikki pidä kaikesta. Siksi koululiikunta sisältää nykyään laajan kirjon lajeja, joita oppilaat voivat kokeilla ja oppia, Klemola sanoo.

Liikunnanopettajien koulutuksessa harjoitellaan muun muassa tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kun opettaja kuulee ja hyväksyy oppilaan vastahangan esimerkiksi sählyn pelaamiseen, oppilas saattaa hetken päästä ilmestyä pelaamaan. Kuulluksi tuleminen vapauttaa toimimaan.

Oppilaita aktivoi se, että he pääsevät mukaan suunnittelemaan liikuntatuntien sisältöä ja ohjelmaa ja että heidän toiveensa otetaan huomioon lajivalinnoissa: hiihdetäänkö, keilataanko vai mennäänkö uimaan.

Maarit Ylösen mukaan opettajan on tärkeää tiedostaa myös omat tunteensa vuorovaikutuksessa oppilaitten kanssa. Opettaja on suunnitellut hyvän tunnin ja sitten joku sanoo, että vähä mua kiinnostaa. Sehän raivostuttaa. Se voi purkautua letkautuksina.

Useat kielteiset liikuntamuistot liittyvät siihen, että opettaja sanoi pahasti. ”Miten voitkin olla noin kömpelö?” ”Läskit liikkeelle!” Sanat syöpyvät mieleen ja kehon muistiin. Tutkimusten mukaan loukkaukset liittyvät juuri liikunnallisuuteen ja ulkonäköön.

– Mietimme koulutuksessa nykyään paljon opettajan puhetapaa, Klemola sanoo.

Sinuiksi kehon kanssa

Ulla Klemola ja Maarit Ylönen pohtivat, että ihmiselle on tärkeää tulla sinuiksi kehonsa kanssa.

– Tyytymättömyys vie suunnattomasti energiaa ja se on pois elämän ilosta. Vaikka liikuntakyky olisi rajoittunut sairauden takia, ihminen voi rakentaa suhteen kehoonsa hyväksi oppimalla jotakin uutta ja onnistumalla, Klemola sanoo.

Maarit Ylönen määrittelee, että ihminen on ruumiinsa. On vaikeaa, jos jatkuvasti kokee, että osa itsestä on vaurioitunutta ja estynyttä.

– Traumaattisten muistojen purkamiseen ja työstämiseen tarvitaan kehollista työskentelyä. Tanssi- ja liiketerapian keinoin voi opetella tunnistamaan tunne- ja liikemuistoja, hän sanoo.

Ylönen ja Klemola rohkaisevat keholliseen uteliaisuuteen, kokeilemaan omia taitoja ja rajoja. Monet löytävät aikuisina liikunnan ilon, kun ovat ryhtyneet liikkumaan omilla ehdoillaan.

Hyvä liikunnallinen identiteetti voi rakentua, kun ihminen keksii, mitä hän haluaa kokeilla. Voisiko vielä oppia seisomaan käsillään? Saisiko pysymään kaksi palloa yhtaikaa ilmassa?

Oppisiko tanssimaan salsaa?

Ulla Klemola muistuttaa, että jokainen kokee olevansa kömpelö, kun ryhtyy opettelemaan uutta liikuntamuotoa. Ei pidä luovuttaa heti. Edistyminen kohentaa itsetuntoa uusia taitoja opetellessa.

– Jos liikunnan ymmärtää itseilmaisun välineenä, se motivoi niin nuoria kuin aikuisiakin liikunnan pariin ja saamaan hyviä kokemuksia huonojen tilalle, Maarit Ylönen sanoo.

Juoksijaksi tai retkeilijäksi voi kehittyä siksi, että rakastaa metsää. Pallopeleissä voi hyödyntää nokkeluuttaan, tanssitunnilla voi nauttia rytmitajustaan.

– Liikunnalla voi lisätä omaa itseymmärrystään, Maarit Ylönen sanoo.

Korvaa ikävät muistot

  • Kuuntele itseäsi ja toiveitasi ja etsi liikuntaa, johon yhdistyy sinulle miellyttäviä elementtejä, kuten metsä, vesi, musiikki. Jos pidät laulamisesta, mikset pitäisi tanssimisesta?
  • Jos arkailet ryhmäliikuntaa ikävien muistojen takia, lähde liikkumaan ihmisen kanssa, johon luotat. Liikuntaa saa sivutuotteena, kun lähtee puhaltamaan päivän höyryt kaverin kanssa.
  • Älä vaadi itseltäsi liikoja. Unohda mantrat, kuten että on hikoiltava vähintään niin ja niin monta kertaa viikossa. Ota askel kerrallaan. Kokeile, kunnes löydät sen mikä tuntuu omimmalta.
  • Ota liikunta lääkkeenä. Vaikka et pitäisikään sen mausta, se tekee sinulle hyvää. Lääkkeen maku häviää sitä mukaa kun mieliala kohentuu, kilot karisevat ja kunto paranee.
  • Moni löytää vasta aikuisena liikunnan ilon, kun ryhtynyt liikkumaan omilla ehdoillaan.

Lue lisää liikunnasta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen 31 v aktiiviliikkuja. Oikea pohkeeni on jonkin aikaa ollut todella kireä ja kipeä. Venyttely ei auta. Kävely sattuu hieman ja juoksu, silti olen niitä harrastanut. Pitäisikö välttää? Onko magnesiumsuihkeesta hyötyä?

LIHASPERÄISEN kivun hoidosta on vähän tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Revähdyksen tai venähdyksen aiheuttamaan kipuun auttaa kylmä paremmin kuin kuuma, kun taas ilman vammaa syntyneen lihaskivun hoidossa lämpöhoito voi toimia paremmin.

Kipualueelle levitettävät kipugeelit auttavat lihaskivun hoidossa kuten myös suun kautta otettavat tulehduskipulääkkeet (esim. ibuprofeeni). Magnesiumsuihkeen hyödystä ei ole tutkimusnäyttöä. Kevyt venyttely, kevyt liike ja kevyt hieronta auttavat usein. Kipua pahentavaa liikuntaa tulee välttää. Kovassa kivussa kannattaa levätä.

Lihasperäinen kipu alkaa lievittyä muutamien päivien kulussa. Revähdyksessä se voi kestää vähän pidempään, mutta jos mitään äkkinäistä liikettä tai vääntöä ei ole tapahtunut, on vammaperäinen kipu epätodennäköinen.

Toispuoleisen pohjekivun taustalla voi joskus olla myös laskimotukos, mutta siihen liittyy yleensä myös pohkeen alueen turvotusta ja kipu on erilaista kuin lihaskivussa. Mikäli kipu ei käyttäydy kuten tyypillinen lihaskipu, kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Liikunnalla voi ehkäistä ja hoitaa monia sairauksia. Katso, mikä laji sopii kenellekin.

TYYPIN 2 DIABETES

Hyviä lajeja Kävely, sauvakävely, pyöräily, jumppa ja lihastreeni.

Miksi? Säännöllinen liikunta voi parantaa diabeteksen, sillä se normalisoi nopeasti veren sokeri- ja rasva-arvoja. Insuliiniherkkyys paranee välittömästi kohtalaisen kuormituksen jälkeen. Vaikutus voi kestää jopa 3 vuorokautta, mutta vähintäänkin vuorokauden. Tämän vuoksi diabeetikon kannattaa liikkua joka päivä ja ujuttaa hyötyliikuntaa arkeensa. Voimaharjoittelu tehostaa lihasten aineenvaihduntaa ja se on turvallista kuntosalilla, vaikka ylipainoa olisi kertynyt.

KORKEA VERENPAINE

Hyviä lajeja Kävely, sauvakävely, hölkkä, pyöräily, uiminen ja hiihto.

Miksi? Liikkumisen aikana verenpaine nousee, mutta lepoverenpainearvot laskevat. Jo kävelytyyppinen liikunta vähintään 3 kertaa viikossa parin kuukauden ajan laskee lepoverenpaineen ylä- ja ala-arvot alle 5. Verenpaineen madaltuminen pienentää huomattavasti aivohalvauksen ja sepelvaltimosairauden riskiä.

ASTMA

Hyviä lajeja Juoksu- tai kävelyspurtit ja uiminen.

Miksi? Hengästyminen on hyväksi, jotta keuhkoputket pysyvät avoinna. Ajoittainen kiivas liikunta voi ehkäistä astman kehittymistä rasitusastmaksi. Kosteat urheiluhallit ovat hyvä ympäristö, sillä astmaatikon hengitystiet eivät yleensä tykkää kylmästä. Ennen kovaa liikuntasuoritusta voi tarvittaessa ottaa lääkkeen.

NIVELRIKKO

Hyviä lajeja Kävely, pyöräily, vesijumppa ja -juoksu.

Miksi? Nivelrikkokohtaa ympäröivät kudokset pysyvät kunnossa. Vahvistuvat lihakset suojaavat oirekohtaa napakammin. Hyvä yleiskunto auttaa jaksaman ja pitämään tautia edistävän ylipainon kurissa.

KEUHKOAHTAUMATAUTI

Hyviä lajeja Sauvakävely, kuntosaliharjoittelu ja voimalajit.

Miksi? Sairaus on tuhonnut keuhkokudosta ja hidastanut uloshengitystä. Hengenahdistusta voi ehkäistä kehittämällä hengityselimien toimintaa hengästymällä kevyesti. Lihastreeni sopi monelle, sillä sairaus laihduttaa usein. Liikunta nostaa nopeasti keuhkoahtaumatautisen elämänlaatua.

Jokainen liikuntakerta on hyväksi. Mitä huonompi kunto, sitä helpommin se paranee.

MASENNUS

Hyviä lajeja Kävely, vaellus, jumppa, tanssi ja luovat liikuntalajit.

Miksi? Jos mieli on alakuloinen, kynnys lähteä liikkeelle on suuri. Mutta jo sen ylittäminen piristää mieltä, koska on onnistunut tavoitteessaan. Luonnossa liikkuminen virkistää monia, koska huomio siirtyy pois itsestä. Liikunnan mukanaan tuomat endorfiinit ja oman kehon koskettamista seuraava positiivinen mielihyvä vaikuttavat pitkään. Ryhmäliikunnasta voi myös löytyä toivottua sosiaalista seuraa.

NIVELPSORIASIS

Hyviä lajeja kävely, pyöräily ja uinti sekä fysioterapeutin suunnittelema täsmäliikunta.

Miksi? Liikunta vilkastuttaa nivelruston aineenvaihduntaa ja parantaa nivelen liikkuvuutta. Hyvä yleiskunto nostaa kipukynnystä. Akuutissa tulehdusvaiheessa vähennetään liikuntaa tuntemusten mukaan. Ylenmääräistä nivelrasitusta, kuten maalivahdin pestiä, jossa kyynärpäät ja polvet joutuvat kovalle koetukselle, kannattaa välttää.

Asiantuntijat: liikuntalääketieteen dosentti Katriina Kukkonen-Harjula ja tutkijatohtori Sari Aaltonen.

Astma

Jokaiseen vaivaan löytyy sopiva liikuntalaji

Kyllä kokemuksesta tiedän astman hoitoon sopii hölkkä,kävely.Sairastuin homesairauteen ja astmaan.Pystyi kävelemään vain 20 metriä kerrallan.Aloitin säännöllisen harjoittelun.Ensin muutama metri lisää ennenkuin piti istua.Lisäsin pikkuhiljaa matkaa ja vauhtia.6 vuotta kunnes jo osallistuin hölkkäkisoihin,halusin testata miten pystyn.Nyt ei astma vaivaa,vain harvoin jos on flunssa otan lääkkeet.
Lue kommentti
Astma

Jokaiseen vaivaan löytyy sopiva liikuntalaji

Kyllä kokemuksesta tiedän astman hoitoon sopii hölkkä,kävely.Sairastuin homesairauteen ja astmaan.Pystyi kävelemään vain 20 metriä kerrallan.Aloitin säännöllisen harjoittelun.Ensin muutama metri lisää ennenkuin piti istua.Lisäsin pikkuhiljaa matkaa ja vauhtia.6 vuotta kunnes jo osallistuin hölkkäkisoihin,halusin testata miten pystyn.Nyt ei astma vaivaa,vain harvoin jos on flunssa otan lääkkeet.
Lue kommentti