Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Tunteet äitiä kohtaan saattavat piinata tytärtä pitkälle aikuisuuteen. Miten vapautua vihasta, syyllisyydestä ja häpeästä?

”Olen kuusivuotias ja seison jakkaralla keittiön peilin edessä. Äiti on nyrhinyt otsatukkani niin että se jököttää piikkisuorana ja liian lyhyenä. Äiti sanoi, että tukka meni pilalle. Mutta ei se ole mikään pillittämisen aihe, iso tyttö. Kampaan hiuksiani kylppärin peilin ääressä, olen 48. En osaa päättää, laittaisinko ne kiinni vai jättäisinkö auki. Äiti sanoi, ettei vanhalle naiselle sovi pitkät hiukset ainakaan valtoimenaan auki. Hän taitaa olla oikeassa. Ei minusta saa nättiä, olivatpa hiukseni millä mallilla tahansa.” Nainen, 48

Miksi äiti herättää niin voimakkaita tunteita tyttäressä? Syyllisyyttä, ahdistusta, häpeää, voimattomuutta?

Sekä rakkautta että vihaa?

– Äiti on ainutlaatuisin ihminen jokaisen elämässä: ensimmäinen hoitaja, ensimmäinen rakkauden ja halun kohde. Jo se luo pohjaa voimakkaille tunteille, psykoanalyytikko Elina Reenkola sanoo.

Lapsi odottaa äidiltä enemmän kuin keneltäkään muulta. Äidin pitäisi olla kaikkivoipa, suojella kaikelta pahalta ja auttaa kaikessa.

Nautinto vai pettymys?

Jokainen lapsi joutuu väistämättä pettymään odotuksissaan. Rakkauden ja vihan ristiriitaiset tunteet heräävät, koska äiti, josta lapsi on riippuvainen, tuottaa hänelle pettymyksiä.

Lisäksi äidin ja tyttären suhde on erityislaatuinen. Tyttärelle äiti on sekä psyykkinen että fyysinen samastumisen kohde. Reenkolan mukaan samuuden ja läheisyyden kokemus äidin ja tyttären välillä on parhaimmillaan nautinnollinen. Aikuisena nainen haluaa kokea saman paratiisin oman vauvansa kanssa.

Huonoimmillaan suhde äitiin voi olla kylmä, etäinen ja pettymysten täyttämä.

– Lapsena koettu tunteiden ketju (pettymys-viha-syyllisyys-häpeä) äitiä kohtaan saattaa herätä aikuisessa tyttäressä: miten voin sanoa omalle äidille noin rumasti, miten äiti kestää, Elina Reenkola kuvailee.

Enkö kelpaa tällaisena?

Pieninä annoksina pettymykset auttavat irtaantumaan äidistä terveellä tavalla.

– Ennen kaikkea lapsen pitäisi saada kokea, että hän kelpaa vanhemmilleen sellaisena kuin on. Kasvaakseen hän tarvitsee kannustusta ja ihailua.

Tyttären ruumiinkuvaa – käsitystä itsestä – muokkaa se, millä tavoin äiti suhtautuu tytön kehoon, sen hoitamiseen ja miten äiti opastaa tytärtään suojelemaan ruumistaan huonolta kohtelulta.

Äiti saattaa olla tyytymätön tyttärensä ulkonäköön – samoin kuin omaansa – jolloin tytär kokee, ettei hän kelpaa. Etenkin, jos äiti kohtelee tytärtään kylmästi ja pilkallisesti.

– Silloin lapsi häpeää itseään ja kokee syyllisyyttä tunteistaan. Hän syyttää mieluummin itseään ja on solidaarinen äidille, koska äiti on hänelle elintärkeä, Elina Reenkola sanoo.

– Ruoka, vaatteet, laukut, alkoholi, huumeet, shoppailu, vaihtuvat miessuhteet tai kauneusleikkaukset voivat olla aikuisen tyttären yrityksiä paikata tunnetta oman ruumiinsa kelpaamattomuudesta.

Elina Reenkolan mukaan motiivina silikonirintojen hankkimiselle on usein tarve saada täydellinen vartalo ja tukahduttaa sietämättömät epätäydellisyyden tunteet.

– Syvää psyykkistä huonommuuden tunnetta tällaiset ratkaisuyritykset eivät lievitä, vaan hauras ruumiinkuva palaa, Elina Reenkola sanoo.

Vihasta ja katkeruudesta eteenpäin?

– Ensin on saatava kosketus oman lapsuuden satuttaviin kokemuksiin ja omaan vihaan. Sen jälkeen helpottaa, jos voi itkeä ja surra. Omaa historiaa ei voi muuttaa, mutta sen voi suremalla jättää taakseen, Elina Reenkola sanoo.

Jos nainen onnistuu tässä, hän ei enää siirrä huomaamatta haavoittavia kokemuksia omille lapsilleen.

Korjaavia kokemuksia tarjoaa myös hyvä rakkaussuhde ja ystävyyssuhteet, joissa tulee kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi omana itsenään.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Amerikkalaista tautiluokitusta käytetään Suomessa vain harvoin, mutta se kuvaa hyvin narsismiin kuuluvia piirteitä. Vähintään viisi näistä vaaditaan:

  • Suuret käsitykset itsestä, saavutusten liioittelu.
  • Keskittyminen mielikuviin rajattomasta menestyksestä, voimasta, kauneudesta tai suuresta rakkaudesta.
  • Usko omasta ainutlaatuisuudesta, jota vain muut huomattavat henkilöt tai tahot voivat ymmärtää.
  • Jatkuva ihailun vaatiminen.
  • Koettu oikeus erityiskohteluun.
  • Muiden hyväksikäyttö.
  • Empatian puute.
  • Kateus tai uskomus muiden kateellisuudesta.
  • Ylimielisyys ja röyhkeys.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Narsisti - suuri ja hauras
Mieli
Narsisti - suuri ja hauras

 

Varo näitä!

1. NARSISTITARKASTUS

Jos työyhteisössä on ilmapiiriongelmia, paikalle saatetaan kutsua ”ammattilainen” tunnistamaan sen myrkyttäjä, joka sitten irtisanotaan. Näillä tarkastuksilla ei näytä olevan mitään tieteellistä pohjaa, joten periaatteessa kuka tahansa on vaarassa joutua leimatuiksi ja jäädä ilman työtä.

2. NARSISTILEIMA

Joskus oikeusprosessissa luodaan illuusio toisen osapuolen narsistisuudesta. Se voi heikentää tämän uskottavuutta oikeuden edessä. Narsistin tai psykopaatin leima voi ohjata oikeuden päätöksiä ja johtaa leimatun kannalta epäsuotuisaan ratkaisuun.

Asiantuntija: Hannu Lauerma, vastaava ylilääkäri, Psykiatrinen vankisairaala.

Juha Tapio ja hänen vaimonsa alkoivat seurustella 16-vuotiaina. Heiltä kysytään usein pitkän liiton salaisuutta.

RAKKAUDESTA ja välittämisestä laulava Juha Tapio elää kiertueitten aikataulussa. Kun laulaja lähtee keikalle, kotiin jäävät vaimo sekä teini-ikäiset pojat.

Juha Tapio teki monet vuodet keikkaa kaksin kitaransa kanssa. Kappaleesta Mitä silmät ei nää vuodelta 2003 keikkakalenteri pullahti täyteen.

– Suosio solahti luontevasti elämäämme. Olin jo ehtinyt perustaa perheen ja tulla isäksi.

Avioliitto on jo yli neljännesvuosisadan ikäinen. Juha ja hänen vaimonsa alkoivat seurustella 16-vuotiaina. Heiltä kysytään usein pitkän liiton salaisuutta.

– Suhteessa säilyy tuoreus, kun saa välillä ikävöidä toista, hän sanoo.

– Ne harvat viikonloput, jotka vietämme yhdessä, tuntuvat aina juhlalta. Tietty miehen ja naisen suhteen mysteeri on säilynyt.

Myös poikien arkeen on alusta saakka kuulunut se, että isän laulut soivat radiossa, isä lähtee ja saattaa olla monta päivää poissa. Tottumisesta huolimatta lähdön hetki harmittaa heitä – varsinkin kuukauden tiiviin yhdessäolon jälkeen.

SUOSIONSA myötä Juha Tapio pystyy itse päättämään miten paljon ottaa töitä ja milloin. Hän saattaa ajaa keikan jälkeen aamuyöllä kotiin viidenkin tunnin matkan takaa sen sijaan, että jäisi hotelliin unta yrittämään.

– Omassa kodissa herääminen tuntuu hyvältä. Niin pääsen myös poikien tärkeisiin juttuihin mukaan.

Juha Tapio haluaa pitää kiinni siitä, että riidoissa ei erota ja keskeneräiset asiat puhutaan.

– Jos käy niin, että jokin jää hiertämään, soitan matkalta ennen keikkaa ja asia sovitaan. Minun pitää olla sovussa itseni kanssa ennen esiintymistä. Muuten en voi olla täysillä läsnä.

– Sitä paitsi: jos laulaa sovinnosta ja välittämisestä, pitää edes yrittää elää kuten opettaa.

VAIMOLLEEN Juha soittaa monta kertaa päivässä, vaikka ei niin asiaakaan olisi – yhteyden pitämisen vuoksi. Juuret ovat punoutuneet yhteen kuten Juha Tapion laulussa Kaksi puuta.

Juha Tapio pohtii, että luopuminen – hyvästely – on läsnä kaikissa eroissa ja kohtaamisissa.

– Ehkä näin on siksi, että eläissäänkin on hyvä tietää kuolevansa. Se tuo kiitollisuutta tähän päivään.

Hän tunnistaa myös haikeuden, joka seuraa esiintyjän jokaisen keikan päättymistä.

– Yhteys ja riemu, jota on kokenut yleisön kanssa – ovat ohikiitäviä hetkiä. Kun viimeisetkin nimmarit on kirjoitettu, pitää luopua ja jättää hyvästit. Lava puretaan, kamat kannetaan bussiin.