Valitan usein treenarilleni, etten millään tahdo saada liikuntaa tarttumaan osaksi omaa elämääni. Miksi into aina hiipuu? Miksi vähitellen vain unohdan osan liikkeistä? En saa lähdettyä salille? Miksi?

Treenari sanoo, että liikunnan pitäisi olla elämässä kuin hampaiden pesu, yhtä itsestään selvää, tehdään aina huvitti tai ei.

Miksi se ei ole?

No, jos hampaita ei harjaa, tulee nopeasti niin inhottava, möhnäinen olo suuhun, että on pakko mennä putsaamaan ne. Jos ei ole harjaa mukana, menee vaikka vessaan ja hinkkaa paperilla. Ei möhnäisiä hampaita vain kestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mutta. Jos en liiku, ei tule möhnäistä oloa. Tai ehkä tulee, mutta en tunnista sitä. Kieltämättä, jos vain makaan ja luen kirjaa, kyllä silloinkin tahmeus iskee olemukseen. Mutta lähdenkö liikkumaan? En. Haen suklaata.

Siinä se on. Kyse on kropan viestien väärästä tulkinnasta.

Hampaiden pesu on itse asiassa loistava vertaus ja auttaa löytämään selityksiä liikunnan puutteeseen.

Moottorit. Käytän sähköhammasharjaa, sillä tulee puhdasta nopeasti. Motoroitu apu helpottaisi myös liikunnassa. Menisin useammin vesijuoksemaan ja jumppaan, jos saisin autokyydin.

Mainokset. Hampaiden puhdistus on aina silmissä. On uhkakuvia, tutkimustietoa ja vinkkejä. Ei liikunta saa samaa huomiota. Globaalit bisnesjätit satsaavat tuotteisiin, joita kaikki ostavat, ja liikuntahan on marginaalia hampaiden pesuun verrattuna.

Välineet. Ruokakaupassa on aina valtava määrä erilaisia hammasharjoja ja tahnoja, vaivoihin räätälöidysti: tummentumiin, vihlontaan, kariekseen. Liikuntaan ei mitään. Urheilukaupoissakaan ei juuri ajatella kremppoja, vaikka nehän olisivat myyntivaltti.

Herkut. Hampaiden hoitoon on ksylitolikarkkeja ja -purkkaa. Missä ovat ne liikunnalliset kikat, jotka perustuisivat mielihyvään ja nautintoon?

Palkinnot. Hampaiden pesussa ei kilpailla. Lapsena sai hammaslääkäriltä kiiltokuvan, oli reikiä tai ei. Ketään ei koulussa nöyryytetä huonosta hampaiden pesusta. Joka lapsi tykkää liikkua. Koulussa pitäisi etsiä kaikille kiva kuntoilulaji, eikä tappaa intoa.

Kustannukset. Hammaslääkärin moni maksaa enimmäkseen itse. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista maksaa usein osan myös työnantaja ja yhteiskunta. Niistä pääsee eläkkeelle, hampaattomuudesta ei. Motivoiko se hoitamaan hampaita paremmin?

Kipu. Pelkääkö hammassärkyä enemmän, kun sitä ei saa omin voimin pois? Vetelyyden aiheuttamiin vaivoihin auttaa usein lepo. Helppoa.

Laiskuus. Sujuuko se hampaiden pesukaan hyvin. Sohitaan sinne päin. Kysykää hammashoitajalta: aina jää möhnää johonkin väliin. Reikiä ja lohkeamia tulee joka tapauksessa. Ehkä liikuntaan voisi suhtautua yhtä kevyesti ja rutiinilla.

Ammattiapu. Moni saa hammashoitajalta aina kutsun tarkistukseen. Entä jos liikunnassa olisi samoin. Ammattilaisen katsoisi, mikä on kunto. Oijoi, nyt on lapojen väli ihan tukossa, et oo vetänyt kuminauhajumppaa. Näihin takareisiin sun pitää kuule kiinnittää enemmän huomiota. Aina tulisi uusi vinkki, väline, tekniikka, tutkitusti parempi ote.

Kyllä, liikunnan pitäisi sujua kuin hampaiden pesu. Sehän olisi ylellistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla