Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Lapsen kyky käsitellä tunteita kehittyy vain aikuisen kanssa. Pane siis kännykkä välillä pois.

  1. Rajat ruutuajalle ja mahdollisuus liikkua. Kun lapsi on alle 1-vuotias, televisio kannattaa pitää kokonaan kiinni. Lapsen ollessa 1–3-vuotias hänelle sopii enintään puoli tuntia lastenohjelmaa päivässä. Ruutuaikaohjeet ovat tarpeen myös vanhemmille. Kännykän käyttö olisi hyvä jättää tilanteisiin, joissa lapsi nukkuu. Vain tärkeimmät asiat kannattaa hoitaa kännykässä, kun lapsi on läsnä. Levotonta lasta auttaa myös riittävä liikkuminen ja mahdollisuus energian purkamiseen. Siksi on hyvä rajoittaa levottoman lapsen tietokone- tai konsolipelien pelaamisen aikaa.
  2. Tee selkeät säännöt ja pidä ne. Anna lapselle vain sellaisia käskyjä, joiden takana seisot. Mieti millaisista asioista perheessänne ei voi joustaa protesteista huolimatta. Tällainen sääntö voi olla esimerkiksi kypärän käyttö pyöräillessä. Mieti myös tilanteita, joissa lapsi voi olla itse päättämässä, esimerkiksi vaatteiden valinta. Anna vain yksi selkeä käsky kerrallaan, sillä lapsen on vaikea pitää mielessään useita käskyjä.
  3. Älä syyllistä lasta. Aggressiivisuuden purkaminen lapseen on tuhoisaa etenkin toistuessaan, on se sitten psyykkistä tai fyysistä. Vältä ehdottomasti lapsen persoonaan kohdistuvaa kritiikkiä, syyttämistä, haukkumista: ”Aina sinä” tai ”sinä et ikinä” tai ”sinä olet ilkeä tai tyhmä”. Aikuisen tulee havaita myös oma raivonsa ja yrittää vaikka ensin mennä itse rauhoittumaan. Kuvaile lapsellesi selkeästi, mitä hänen käyttäytymisensä aiheuttaa sinulle tai muille.
  4. Käytä kohtuullisia rangaistuksia. Mieti etukäteen, mitä sääntöjen rikkomisesta seuraa, sillä vihaisena sortuu ylilyönteihin. Lapsi voi esimerkiksi menettää jonkin etuoikeuden määräajaksi tai joutua korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Yksi tapa katkaista ei-hyväksytty toiminta on jäähy. Kerro lapselle, että tilanne ei voi jatkua, koska hän häiritsee muita tai vahingoittaa tavaroita. Lapsi voi mennä esimerkiksi omaan huoneeseen, kunnes on rauhoittunut ja tilanne tasoittunut.

Asiantuntija: Hanna Manninen, lastenpsykiatrian poliklinikan apulaisylilääkäri, lapsi- ja nuorisopsykoanalyytikko, TYKS.