Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Hajut ja tuoksut vievät meidät suoraan lapsuuteemme tai nostavat ihokarvat pystyyn. Muistamme jotain määrittelemätöntä, ihanaa tai kauheaa.

Kävelin töihin ja haistelin: ensin märkien lehtien tuoksu asvaltilla, sitten paistetun pullan tuoksu kahvilasta, meren ja levän tuoksu, tunnistamaton mauste. Kaikki ne toivat mieleen menneitten muistojen kudelman. Nainen, 42

Tuttu tuoksu voi herättää sekunnin murto-osassa voimakkaan tunteen. Emme tiedä, miksi vaivumme alakuloon, kunnes tajuamme, että juuri tältä voimakkaasti neilikoilta tuoksui äidin hautajaisissa. Miksi vanhan talon kellarissa mielen valtaa kiihtymys? Ehkä sama homeinen aromi on leijunut myös lapsuuden salaisessa leikkipaikassa.

Aina tuoksun aiheuttamaa tunnetilaa ei osaa jäljittää saati nimetä. Silti se vaikuttaa. Pullan tuoksu voi viitata kymmeniin lapsuuden tapahtumiin, samoin ratavarren hiekan tuoksu lukuisiin lähtöihin kotoa pois ja takaisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Erikoispsykologi Tuomo Tikkanen korostaa, että hajuaistin erityisominaisuus on juuri se, että sitä ei voi selkeästi määrittää. Kun muistot ovat muuten usein sanallisia tarinoita, hajut sisältävät satoja erilaisia tilanteita, joita emme välttämättä edes muista. Ja juuri siksi niiden lataamat tunnelmat ovat niin vahvoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös muistisairaiden ryhmissä on hyödynnetty tuoksuja: niillä on elvytetty muistoja ja virkistetty muistia.

Haju varoittaa

Outo tuoksu herättää nopeasti kysymyksen, mistä on kyse. Uhkaako vaara?

– Ylimalkaan outo tuoksu varoittaa uudesta tilanteesta ja vaatii uudenlaista suhtautumistapaa, Tikkanen muistuttaa.

Pilaantunut ruoka ilmoittaa itsestään hajulla. Mätä haisee, sairaus haisee, kuolema haisee.

Taustalla vaikuttavat puhtaasti fysiologiset syyt. Hajua aistivat solut sijaitsevat nenäontelon takaosassa. Näiden aistisolujen pinnalla on erilaisia reseptoreja vastaamassa erilaisia hajuja. Reseptori toimii kuin lukko, joka aukeaa kun oikeanlainen avain, reseptori, työntyy siihen.

Tämä saa reseptorin vapauttamaan signaalin, joka kulkee aivojen hajukeskukseen. Hajukeskus on puolestaan yhteydessä aivojen limbiseen järjestelmään. Se on aivojen vanhin osa, jossa tunteet ja muistot syntyvät.

Hajut kulkevat siis suoraan syvälle aivoihin, kun muiden aistien viestit matkustavat paljon monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Myös hajujen oppiminen on hyvin nopeaa: jos joskus sairastut ruoasta, saman ruoan haistaminen tai maistaminen saa myöhemminkin voimaan pahoin.

Sanattomia muistoja

Jo aikuinen tyttäreni silittää paitoja tulevia stressaavia juhlia varten, yhtäkkiä kaikki ahdistus katoaa. Silityksen tuoksu saa sen aikaan. Nainen, 60

Muistamme varhaislapsuudesta usein hyvin vähän. Seitsenvuotias muistaa paljon menneisyydestään, mutta sitä vanhemmat lapsuudenmuistot himmenevät rajusti. Kun aikuiselta kysytään ajasta ennen kouluikää, mieleen piirtyy vain muutama muistuma.

Sen sijaan me muistamme hyvinkin varhaisilta ajoilta tuoksuja ja niiden lataamia tunteita. Isoisän sikarin tuoksu, velipojan öljyvärit, äidin parfyymi...

Koska näin on, emme usein ymmärrä, miksi tulemme yhtäkkiä iloisiksi tai surullisiksi. Miksi jokin tuoksu tekee meistä levollisia ja saa hyväksymään kaiken helpommin. Entä miksi toinen taas kiihdyttää ja aiheuttaa mielipahaa.

Tuoksujen aiheuttamien mielenkytkentöjen elvyttäminen voisikin olla mielenkiintoinen tapa päästä kiinni menneisyyden tapahtumiin tai tunteisiin.

Tuoksuista turvallisuutta

Olin ehkä kuusivuotias. Äiti oli ulkomailla. menin kaappiin ja haistelin hänen aamutakkinsa tuoksua. Mies, 35

Rakkaan ihmisen tuoksu saa meidät tuntemaan itsemme hyväksytyksi ja olomme turvalliseksi, onnelliseksi.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että tuoksuilla on merkitystä sekä kumppania valitessa että seksuaalisessa halukkuudessa.

Myös se, että kumppanin tuoksu muuttuu, voi aiheuttaa vieraantumista.

Kauneus voi olla katsojan silmissä, mutta rakkaus on myös nenässä.

Tuomo Tikkanen itse arvostaa ihmisen omia tuoksuja. Puhdas ihminen saunan jälkeen tai vauvan ihon tuoksu, kun sitä vielä ruokitaan äidinmaidolla. Olemme vieraantuneet aidoista tuoksuista tässä kovin keinotekoisessa maailmassa, hän tiivistää.

Tikkasen mukaan hajuttomuus on näköaistin kadottamiseen verrattavissa oleva puutostila. Hajuton ja mauton maailma on kauhistuttava. Hajujen ja makujen mukana lohkeaa ihmisen osasta iso siivu pois. 

–Tuoksut kuuluvat kauneuteen, luontoon ja erotiikkaan, hän tiivistää. Jos tuoksut maailmasta katoaisivat, eläisimme köyhää elämää.

Runnotaan luonnollinen

Olemme kulkeneet menneestä vahvatuoksuisesta maatalousyhteisöstä joko hajuttomaan tai keinotekoisten hajujen maailmaan.

– Maanviljelijä yhdistää lannan tuoksun leivän saantiin ja pitää tuoksua luonnollisena. Samoin navetta tuoksuu tutulta ja hyvältä, vaikka sen hajut voivat olla varsin vahvoja.

Kaupunkilaisen nenään maalle kuuluvat tuoksut saattavat olla vastenmielisiä.

–Toki myös kaupungeissa on omat voimakkaatkin hajunsa ja tuoksunsa. Mutta olemme pitkälti siirtyneet keinotekoisten hajujen maailmaan, jolloin luonnon tuoksut valitettavasti peittyvät, Tuomo Tikkanen sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla