Mitä harrastat, ei ole elämää suurempi kysymys, mutta elämänkokoinen se voi olla. Oletko vuorikiipeilijä vai metsänpeikko? Voisitko muuttua muuksikin?

Jos harrastukset kulkisivat ympyrän kehällä, ympyrän voisi jakaa ensiksi kahteen osaan. Toisella puoliskolla vaeltaisivat aktiiviset touhuajat, toisella vetäytyvät pohdiskelijat.

Aktiivisiin kuuluisivat joukkueliikunnan harrastajat ja järjestöihmiset. Hiljaisten kavalkadi olisi vaihtelevampi. Sen toiseen lohkoon kuuluisivat esimerkiksi mökkeilijät, askartelijat, lukutoukat ja retriitti-ihmiset ja toiseen lohkoon taiteiden harrastajat.

Mutta onneksi ihmismieli ei ole näin yksinkertainen. Kun himoliikkuja ei osaa sanoa, lenkkeileekö siksi, että pääsee metsään, vai siksi, että kunto nousee, hänellä on jo toinen jalka hiljaisen puolella. Kun kuorolainen käy harjoituksissa siksi, että tapaa toisia, hänessä on varmasti myös annos järjestöjyrää.

Ryhmäytyjä

Yhdistysihminen voi löytää itsensä monenlaisista harrastuspiireistä. Kunhan on porukkaa. Hän harrastaa joukkuelajeja kuorolaulusta kunnanvaltuustoon ja puulaakipesikseen. Me-henki ei häntä ahdista. Hän on myönteinen ja mukava ihminen, joka osaa puhaltaa yhteen hiileen, ellei sorru selän takana kähyämiseen ja mestaroimiseen.

Vaihteluvinkki: Kun yhdistysihminen on voittanut hiljaisuusretriitin ensimmäisen päivän ahdistuksen, kokemus voi sen jälkeen olla taivaallinen.

Vuorikiipeilijä

Jännitystä kaipaava haluaa ylittää itsensä yhä uudelleen. Hän on riskinottaja, joka tarvitsee suuria stimulantteja. Pieni ei hänelle riitä. Seikkailu pitää hänet elossa. Pelko on hänelle tunne, joka on tehty voitettavaksi.

Vaihteluvinkki: Miltähän tuntuisi vaihteeksi mennä oopperaan ja antaa tunteen viedä tai kirkkokonserttiin kuuntelemaan, kun urut pauhaavat?

Himoliikkuja

Tämä ihminen harrastaa liikuntaa liikunnan vuoksi, ei vain laihtuakseen tai saadakseen itsensä kuntoon. Hän lähtee sauvakävelylenkille säällä kuin säällä. Hän tuskailee, jos lunta ei ilmesty jo marraskuussa laduille. Hän tietää, mitä on v-askel, saksaus ja intervallit ja jaksaa, jaksaa.

Vaihteluvinkki: Kesäteatterissa pitää kylläkin istua paikallaan, mutta ei sisätiloissa ja istuinalustaksi voi ottaa mukaan vanhan jumppamaton.

Metsänpeikko

Metsäläisten taivas on mökki. Siellä hän palaa menneeseen aikaan, muuttaa persoonaa ja ulkomuotoa, vaihtaa jakkupuvun ikiaikaisiin verkkareihin. Mökkiläisyyden oheisharrastuksia ovat kaikki hiljaisuusosaston jutut, kuten sienestys, marjastus, käsityöt, halonhakkuu, kalastus, puutarhanhoito, lukeminen, lintujen bongaus.

Vaihteluvinkki: Koska mökkiläistä ei saa mökiltään pois kirveelläkään, hänelle voi korkeintaan ehdottaa liittymistä mökkipitäjän ”pelastakaa viimeinen kauppa-auto” -yhdistykseen.

Kaunosielu

Tästä porukasta löytyvät paljon väheksytyt keski-ikäiset naiset, jotka eivät väheksyjistä välitä. Ilman heidän panostaan Suomessa ei toimisi teatteri eikä ooppera, ei pystytettäisi taidenäyttelyitä, ei näytettäisi tasokkaita elokuvia. Henkevyyden suurkuluttajat osaavat keskustella ja analysoida tunteita ja ihmissuhteita. Hyvä taide-elämys on heille kuin lahja taivaasta.

Vaihteluvinkki: Kaunosielu voisi mennä lapsenlapsensa kanssa jääkiekko-otteluun. Mikä tunnelataus! Sitä voisi analysoida monta viikkoa.

Keräilijä

Keräilijä voi löytyä kaikista harrastusryhmistä. Hän etsii tasapainoa ja mielihyvää yhtä hyvin itsensä sisä- kuin ulkopuolelta. Hänen rakkaansa on esine, mutta ei vain esineen vuoksi. Useimmiten keräilijä kerää myös esineisiin liittyviä tarinoita ja esineisiin liittyvää tietoa. Fanius ja sukututkinmus ovatn keräilemisen serkkuja.

Vaihteluvinkki: hanki extreme-kokemus, opettele luopumaan. Kokeile miltä tuntuisi luovuttaa toiseksi rakkain posliininorsu hyväntekeväisyysmyyjäisiin.

Reissaaja

Reissaaja voi nauttia rantahietikoista, museoista tai katukahviloista, mutta matkalle hänen on päästävä. Hän elää matkasta toiseen. Osa matkaa on hänelle matkan suunnittelu. Matkustamista voi myös verrata keräilemiseen. Reissaajalla riittää muistoja ja muistojen oheismateriaalina kaikenlaisia pääsylippuja, kummallisia kiviä ja simpukoita.

Vaihteluvinkki: Matkustamista ei varmaankaan korvaa mikään maailmassa, mutta kun matkustaja tulee vanhaksi, hänelle jää asenne. Mielenkiintoisia ihmisiä voi bongata kotikorttelinkin katukahvilassa.

Asiantuntijoina Tilastokeskuksen erikoistutkija Mirja Liikkanen ja Tampereen Työvoimatoimiston ammatinvalinta- ja urasuunnittelupsykologi Kari Hyöty.

Lue lisää:

kesäliikunnasta

kävelystä

juoksemisesta

Terveyskirjasto: Liikunnan käypä hoito -suositus

Harrastusten top 10

  1. liikunta
  2. mökkeily
  3. metsässä samoilu
  4. saunominen
  5. käsityöt
  6. lukeminen
  7. kirjoittaminen
  8. teatteri
  9. taide
  10. yhdistystoiminta
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.