Parasta masennuksen ehkäisyä olisi äitien hyvä hoito, sanoo professori Hasse Karlsson. Eikä muitakaan kannattaisi kohdella huonosti, sillä se vaikuttaa aivoihin.

AIVOJEN TUTKIMUS vie monenlaisten yllätysten äärelle.

– Erikoistuessani aikuispsykiatriaan en arvannut päätyväni keräilemään vauvojen kakkaa, Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson sanoo.

Syynä on työ FinnBrain -tutkimusryhmän johtajana. Uraauurtava tutkimus selvittää perimän ja ympäristötekijöiden vaikutusta aivoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuonna 2010 alkanut hanke seuraa ikäryhmäänsä sadan vuoden ajan. Luonteva aloituskohde ovat raskaana olevat naiset, isät ja heidän vauvansa. Yhtenä osana kerätään tietoa suolistobakteereista eli pikku läjien sisällöstä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Juurisyy aikuisiän mielenterveyden häiriöille löytyy yllättäen vauva-ajasta.

–Raskaana olevan naisen hyvinvointi vaikuttaa sikiön aivojen kehitykseen. Tiedetään, että äidin kokema raskausajan stressi on yksi asia, joka altistaa masennukselle.

Varhaislapsuudessa aivoissa kehittyvät monet tunne-elämän, kuten vihan, ahdistuksen ja pelon, hallintamekanismit sekä stressin säätelyjärjestelmät.

Äiti, joka on vauvana itse jäänyt vaille hoivaa, ei osaa helliä vauvaa eikä tulkita vauvan viestejä, jollei hän saa apua ja tukea vauvan kanssa toimimiseen. Siksi Karlsson mielestä parasta masennuksen ja muun pahoinvoinnin ehkäisyä olisi äitien ja lapsiperheiden auttaminen.

–Jos vauvan kohtelu on johdonmukaista ja ennakoitavaa, se luo aivoihin hyvän pohjan kehitykselle.

VIIMEISEN 20 VUODEN  aikana masennuksen takia eläkkeelle jäävien määrä on kymmenkertaistunut. Karlsson muistuttaa, että suomalaisten voinnissa näkyy menneiden polvien puute ja köyhyys, sodat ja menetykset. Suomi on ollut maa, jossa voimat ovat menneet selviämiseen. Tunnepuoleen tai hoivaan ei ollut tapana panostaa.

Tilanne on onneksi muuttunut. Lapsuuden arvo ja lasten erityistarpeet ymmärretään paremmin ja kasvuolosuhteet ovat monin tavoin paremmat kuin ennen.

Karlssonia huolettaa kuitenkin yhteiskunnassa tapahtunut selkeä polarisoituminen: jako hyvin ja huonosti voiviin.

–Kehittyvien aivojen kannalta myös digiaika ja informaatiotulva ovat mahdollisia uhkia, mutta pitkäaikaisvaikutuksista ei ole tutkimustietoa.

HASSE KARLSSONIN edustamat tieteenalat, neurotiede ja psykiatria, kehittyvät valtavaa vauhtia uuden teknologian ja huippututkimuksen ansiosta. Aivoista tiedetään enemmän kuin koskaan.

Tiedemiehenä Karlsson kuitenkin vierastaa helppoja vastauksia, sillä aivojen toiminnot eivät ole selitettävissä yhden tai kahden välittäjäaineen muuttuvilla pitoisuuksilla. Aivoprosessit ovat niin monimutkaisia, että yksiselitteistä tulkintaa ihmisen käytökselle harvoin on. Voidaanko mitään yleisohjeita aivojen hyvinvoinnista antaa?

–Keskeinen pointti mielestäni on se, että ihmisen kokemuksella on valtava merkitys aivojen toiminnoille. Ja kokemukset tulevat usein toisten kautta. Joten sillä on suuri merkitys, miten ihmiset toisiaan kohtelevat. Ihmisiä kannattaa kohdella hyvin.

Vihdoin aivotutkimuskin todistaa sen, mitä uskonnon ja etiikan kautta on koetettu julistaa. Mutta sitä eivät antiikin filosofitkaan tienneet, että se miten kohtelemme toisiamme, voi vaikuttaa jopa tulevien sukupolvien aivoihin.

Nykytieteen uusi alalaji, epigenetiikka, nimittäin todistaa, että kokemukset koodautuvat aivoihin ja voivat vaikuttaa jopa seuraavaan sukupolveen. Ennen kaikkea muisto kokemuksista vaikuttaa omiin aivoihimme.

Työelämässä reilulla kohtelulla olisi suuri vaikutus tuottavuuteen.

– Kun ihminen kokee kannustavaa ja oikeudenmukaista kohtelua, hän pystyy toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Se tiedetään, että epäoikeudenmukaisuus, nöyryytys, vahtiminen ja kyykyttäminen eivät nosta kenenkään työtehoa. Mutta ihmisen kohtelulla on laajempaakin merkitystä.

–Se vaikuttaa ratkaisevasti hyvinvointiin ja terveyteen. Hyvä kohtelu tulisi paljon halvemmaksi, Karlsson sanoo.

Huonon kohtelun negatiiviset terveysvaikutukset selittyvät muun muassa elimistön stressireaktiolla. Stressin yhteydestä erilaisiin sairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, on olemassa merkittävä tutkimusnäyttö.

–Stressihormonit vaikuttavat niin moniin eri elimistön toimintoihin. Pitkittyessään stressi voi olla vaarallisempaa kuin tupakointi.

VAIKKA HASSE KARLSSON päätyökseen vastaa professuurista ja toimii TYKSin ylilääkärinä, hän pitää myös vastaanottoa kahtena iltana viikossa Turussa.

– Haluan säilyttää kosketuksen arkitodellisuuteen.

Eniten vastaanotolla käyvät keski-ikäiset masentuneet naiset. Toinen ryhmä ovat ahdistuneet nuoret. Karlsson toivoo, että potilaalle jäisi kohdatuksi ja kuulluksi tulemisen tunne – että hän olisi läsnä potilaalleen. Siksi hän hiukan vieroksuu hypetystä ”teknomedisiinaan” eli telelääketieteeseen ja uuteen teknologiaan. Vaikka tekniikka auttaa monissa asioissa, se ei korvaa kohtaamista.

–Kun potilas voi luottaa lääkäriin ja tuntee olonsa turvalliseksi, hänen biologiset parantumismekanisminsa voivat käynnistyä. Stressitilassa paraneminen on hitaampaa.

Kohta 30 vuotta työtä tehneen psykiatrin kokemus tiivistyy yhteen lauseeseen:

–Kukaan ei kestä vaikeuksia loputtomasti. Kokonaiskuormitus ratkaisee.

Siksi hän lähtisi luokittelun tai lajittelun sijaan purkamaan masennusta samasta suunnasta: elämäntilanteesta käsin. Työuupumus on usein yksi masennuksen oire, mutta vielä useammin taustalla on kotiuupumus tai muu kuormitus. Sairausloma tai lääkkeet harvoin ratkaisevat ydinongelmaa.

–Lääkkeet eivät ole niin tehokkaita kuin 20 vuotta sitten uskottiin. Lääkehoidon lisänä tarvitaan aina kokonaisvaltaista auttamista, apua myös sosiaalisella puolella sekä täsmällisiä psykologisia hoitotoimenpiteitä. Jos kotona mikään ei muutu, hoito harvoin auttaa.

Hän kaipaa toimivampaa yhteistyötä eri tahojen välille.

–Psykiatriset sairaalat ovat tällä hetkellä enemmän säilytys- kuin hoitopaikkoja. Lapset, nuoret ja aikuiset ovat erillään eikä tieto koko perheen terveystilanteesta siirry.

Hasse Karlsson on Suomen ainoa ja ensimmäinen integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori. Integratiivisuus tarkoittaa erilaisten lähestymistapojen yhdistämistä ja kokonaiskuvan luomista.

–Psykiatrian historiassa on menty toisesta ääripäästä toiseen. Vielä 80-luvulla lähes kaikki psykiatrian professorit edustivat psykoanalyyttistä näkökulmaa, nyt ei yksikään. Aiemmin meillä oli vain yksi totuus vallalla, nyt pyritään vuorovaikutukseen ja erilaisten näkökulmien yhteensovittamiseen eli integratiivisuuteen.

Ongelmana nykyään saattaa olla, että lääketiede ei ole tarpeeksi kokonaisvaltaista.

–Jokainen erikoistuu omaan erikoisalaansa, mutta kokonaisuus on kateissa, Hasse Karlsson sanoo.

Professori on itse ollut mukana kehittämässä IPT-menetelmää eli interpersoonallista hoitomenetelmää, joka tähtää nimenomaan masennuksen hoitoon. Tällaisia metodeja hän toivoisi muidenkin mielen häiriöiden hoitoon.

MITEN SITTEN mies, joka tietää aivoista lähes kaiken, pitää oman päänsä terässä? Karlsson torppaa nopeasti ehdotukset omasta erityisälykkyydestään.

–Ehkä minun vahvuuteni on, että olen oppinut ajattelemaan riittävän yksinkertaisesti. Olen korkeintaan vikkelä, en muuta. Olen hyvä joukkuepelaaja ja päässyt valitsemaan hyvän tutkimusryhmän, jonka kanssa on mukava tehdä työtä. Tässä suhteessa olen etuoikeutettu.

Koulussa turkulainen nuorimies ei loistanut. Kukaan ei veikannut hänestä akateemista tiedemiestä eikä sitä odotettu kotonakaan.

–Nuoruudessa minua kiinnostivat urheilu ja tytöt.

Karlsson purjehti kilpaa, harrasti judoa ja telinevoimistelua. Vasta lukion viimeisellä luokalla tapahtui havahtuminen. Karlsson alkoi miettiä tulevaisuuttaan, ryhdistäytyi ja nosti keskiarvoaan seiskasta ysiin ja sai koulun nopeimman nousijan palkinnon.

Omasta kokemuksestaan hän murehtii nykyistä koulutuksen tehokkuustrendiä: yhä nuorempana pitäisi tietää koko tulevaisuus.

–Nuoret aivot eivät kykene tekemään ratkaisuja, koska kehitys on kesken. Murrosiässä aivot toimivat isojen ratkaisujen kannalta huonosti. Tunne-elämä vie ja järki vikisee.

KARLSSONIT OVAT olleet merenkävijöitä monessa sukupolvessa. Hasse Karlssonin isoisä oli kalastaja Turun ulkosaaristossa, lähellä Jurmoa, Trunsön saarella. Isä toimi ensin merimiehenä ja myöhemmin luotsina. Kesät Hasse vietti ulkosaaristossa, samalla saarella.

–Minulla oli hyvä äiti. Se loi perusturvallisuuden. Mutta lapsuudessani oli epävarmuutta ja rauhattomuuttakin.

Karlsson vilkaisee kelloaan. Kesäinen viikonloppu tekee tuloaan. Vastaanotolla on vain muutama asiakas jäljellä, sitten merelle. Mutta aivojen arvoitus on yhä ratkaisematta.

Paras panna mies lujille, hänhän pitää haasteista! No, mitä aivoista sitten tiedetään?

Aivot ovat maailmankaikkeuden mutkikkain kokonaisuus.

–Ajattele, 100 miljardia aivosolua, joista jokainen voi olla ehkä tuhansin tavoin kytköksissä toistensa kanssa.

Hän on mutkaton mies. Hierarkioihin tai valtapeleihin Karlsson ei tunne vetoa. Ne tympäisevät.

–Saatan olla aika suorapuheinen, jos huomaan, että systeemissä on jokin piiloagenda, jota yritetään ajaa läpi. Oikeudenmukaisuus on tärkein arvoni. Kaiken pitäisi olla kirkasta ja läpinäkyvää.

Mutta nyt meri, se kutsuu häntä. Merellä hän on vapaa, täysin hetkessä kiinni, vapaa ajatuksista ja vaikuttimista.

Silti yksi vielä kysymys: talvi. Miten hän silloin rentoutuu, kun meri on jäässä?

–Makaan kylvyssä ja luen venelehtiä – ja luukutan täysillä oopperaa tai jazzia.

Kuka?

HASSE KARLSSON, 62

Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Turun yliopistossa, ylilääkäri TYKSissä, Turku Brain and Mind Centerin johtaja. Yksityisvastaanotto

Turussa.

PERHE: Lääkärivaimo, 3 aikuista tai aikuistuvaa lasta.

AJANKOHTAISTA: Mittavan FinnBrain-tutkimusryhmän johtaja. Ryhmän tutkimustuloksia julkaistaan parhaillaan lisääntyvään tahtiin.

Mammis

Voisiko isiä valmentaa pitämään huolta synnytyksen jälkeen äideistä? Mielestäni isä osallistetaan kovasti vauvan hoitoon mutta sillä olisi iso arvo,  että he ymmärtäisivät huolehtia puolisostaan.  Ajattelen että tämän tyyppinen kokonaisvaltainen ajattelu ja koulutus voisi ennaltaehkäistä avioeroja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla