Kotihieronta on rento tapa olla yhdessä puolison tai ystävän seurassa, mutta se tekee hyvää lihaksillekin. Joskus on kuitenkin parempi olla hieromatta.

Rankka päivä takana, kroppaa kivistää ja olokin on alavireinen. Mikäpä autuaampaa, kuin puolison tai kyläilemään pistäytyneen kaverin lahjoittama hierontatuokio.

Fysioterapeutti ja hierojakouluttaja Olli Haltia aikuiskoulutuskeskus Edupolista Porvoosta pitää kotihierontaa oivana tapana saada mieli ja keho rentoutumaan.

Fysiatrian ylilääkäri, dosentti Olavi Airaksinen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta lupaa vielä enemmän:
– Hieronnasta on todellista apua lihaskivunkin hoitoon. Jumissa oleviin lihaksiin puree mikä tahansa verenkiertoa elvyttävä puristelu tai venytys, joka silottaa lihasta ja poistaa maitohappoa.

Hieronnan kipua laukaiseva ominaisuus perustuu hierontaotteiden verenkiertoa elvyttäviin liikkeisiin, jotka toimivat niin kotona kuin ammattilaisen pöydälläkin.

Oikea asento kummallekin

Muutama perusohje ei kotihierojalle ole silti pahitteeksi. Haltian mukaan yksi sellainen on asento. Helpoin tapa asettautua hierottavaksi on käydä päinmakuulle tasaiselle alustalle, kuten lattialle levitetylle patjalle tai vaikka vain matolle.

Hieroja voi istua kevyesti hierottavan takapuolen päälle, jos hieroo selkää.

– Päätä, niskaa ja hartioita hierottaessa hierojan kannattaa asettautua hierottavan sivulle. Asennot säästävät hierojan voimia ja hierottava voi rentouttavaan hivelyyn parhaimmassa tapauksessa vaikka nukahtaa.

Hierontatekniikassa puolestaan lähdetään siitä, että hieroja nojaa kämmenillään hierottavaan. Se auttaa jaksamaan, koska kädet eivät oikeanlaisessa asennossa pääse väsymään.

Isot pyöreät liikkeet

Kotona ei Olli Haltian mielestä edes kannata tähdätä muokkaavaan hierontaan. Sillä tarkoitetaan hierontaa, jossa eri lihasryhmiä käsitellään ammattimaisesti kuudella eri perusotteella.

– Kotihieronnassa käytössä ovat lähinnä sormet ja kämmenet.

Otteet ovat mielellään isoja ja pyöreitä, tarvittaessa hankaavia. Kosteusvoiteen käyttö on suositeltavaa, hierontaöljykin käy.

Hierontaliike lähtee hierojan vartalosta, ei vain käsivarresta tai sormenpäistä. Se, miten voimakkaasti nojaa käsiin, määrää hieronnan voimakkuuden.

– Nojaamalla käsiin pystyt myös säätelemään pitoa. Neljästä kuuteen pyöritystä vaikkapa hartioissa riittää yhdelle kohdalle, siitä voi jo siirtyä pari senttiä eteenpäin, Olli Haltia opastaa.

Päästä varpaisiin

– Jos haluaa hieroa koko kehon, kannattaa edetä ylhäältä alas. Käytä päähierontaan sormenpäitä, joita liikuttelet päänahkaa vasten melko napakasti pienin, pyörivin liikkein, Haltia neuvoo.

Sormia ei kannata liu'uttaa hiusten lomitse, sillä se tuntuu mukavalta vain harvasta.”Kymmensormijärjestelmällä” sen sijaan pyöritellään yksi kallonkohta kerrallaan ja vaihdetaan sitten paikkaa.

– Päätä voi hieroa otsa-takaraivolinjalla niin, että kädet siirtyvät keskeltä pikkuhiljaa lähemmäs korvia. Samanlaiset sormenpääotteet sopivat myös kasvoille, kunhan välttää kitkan tunteen. Kasvoille voi levittää kasvovoidetta, niin hieronta luistaa paremmin.

Tuntuu hyvältä, tekee hyvää

Hieronnan tehosta ei ole olemassa tieteellistä näyttöä. Se ei siis tutkitusti paranna vaivoja, kuten vaikkapa fysioterapia. Siksi Kelakaan ei hierontaa korvaa.

– Hieronta on vuosisatoja käytetty keino lihasjännitteiden laukaisuun. Lääketieteessä hierontaa on vain tutkittu harmittavan vähän, esimerkiksi kroonisen selkäkivun hierontahoidosta löytyy neljä pientä tutkimusta, Airaksinen sanoo.

Hän löytää kuitenkin selityksen hieronnan hyville vaikutuksille.

– Kipuilevaan lihakseen syntyy painetta, kun sitä hierotan. Lihaksen niin sanotut motoriset pisteet ärsyyntyvät ja pisteiden ympärillä, molekyylitasolla, alkaa vapautua histamiinia. Se puolestaan avaa verisuonia, mikä taas tekee lihakselle hyvää.

Verenkierron parantuessa aineenvaihdunta vilkastuu.

Käytännössä hieronnan hyvää tekevät vaikutukset näkyvät muun muassa urheiluhieronnassa.

– Tuskin huippu-urheilussa käytettäisiin hierontaa palauttavana menetelmänä, jos sen vaikuttavuudesta ei olisi kokemusta, Airaksinen sanoo.

Niskaa jäystämään

Kotona hierotaan eniten kipeytyneitä hartioita. Niin monella on tätä nykyä työ tai harrastus, josta ei niska rentona selviä.

– Jännitteet syntyvät, kun istutaan esimerkiksi tietokoneen ääressä. Hyvä keino ehkäistä hartiakipuja on irtautua välillä ruudun edestä ja venytellä kunnolla.

Jos kivut ehtivät iskeä, on istuma-asentoa viimeistään silloin korjattava ja hartioita voi yrittää hieroa.

–?Kireitä lihaksia pitää aina lähteä hieromaan varovasti. Sivele lihasta ensin hierontarasvalla, lisää hiljalleen hankaavia tai pyöritteleviä otteita. Voima ei koskaan ole hieronnassa tärkeintä, vaan tekniikka, Olli Haltia sanoo.

Ylilääkäri Olavi Airaksinen on sitä mieltä, ettei kotihieronnassakaan tarvitse pelätä pientä kipua ja kovahkojakaan otteita.

– Silittelevällä kotihieronnalla on omat, psykologiset hyötynsä, mutta turhan varovaisista otteista ei juuri fysiologista iloa ole.

Hartiahieronnan otteet ovat puristelevia ja pyöritteleviä. Kämmenten ja sormien avulla voi ”jäystää” hartioita pidempäänkin. Kun lihas rentoutuu, se myös samalla pitenee oikeaan mittaansa.

– Itseäänkin voi hieroa, tosin ei ehkä niskan seutuvilta, mutta kyynärvarresta, käsistä, pohkeista ja varpaista. Hiirityöläisen kannattaa aika ajoin asettaa käsi koko varren pituudelta pöydälle ja hieroa kyynärvartta sivelevin tai hankaavin liikkein, Olli Haltia vinkkaa.

Älä hiero kuumeista

Entä milloin ei pitäisi ryhtyä kotihierontaan?

– Kun hierottava on kuumeessa, vaikka lihaksia silloin usein kolottaakin. Hieronta voi lisätä kuumeisen pahan olon tunnetta.

Myöskään alaraajojen suonikohjuja ei pidä mennä hieroskelemaan.

Sen sijaan aremmatkin lihasjumittumat, niin sanotut pinteet, kestävät Haltian mukaan aivan hyvin kotihierontaa.

– Ei ole mitään estettä, etteikö pinteitä voisi pehmitellä kotikonstein. Kyllä hierottava kertoo, milloin pitää vähentää voimaa tai lopettaa kokonaan.

Aina kotihieronnasta ei ole tarpeeksi apua, vaan kivuissa on käännyttävä ammattilaisen puoleen. Haltia kehottaa tekemään niin, kun vaiva on tuntunut pidempään.

– Moni kertoo koettaneensa laukaista kipuja eilen ja toissapäivänä, mutta kivut sen kun yltyvät. Venähdykset, revähdykset, vaikeat lihaskivut ja pitkään kestänyt kova päänsärky ovat hyviä syitä marssia ensiksi lääkäriin.

Kipeitä lihaksia voi näyttää myös koulutetulle hierojalle tai urheiluvaivoihin perehtyneelle urheiluhierojalle. He voivat auttaa ja ohjata eteenpäin esimerkiksi fysioterapeutille.

Kivun luonteesta ei aina tiedä, miten vakavasta vaivasta milloinkin on kyse. Jos puolisolla tai ystävällä on perussairauksia, esimerkiksi syöpä tai sydänvaivoja, kannattaa keskustella lääkärin kanssa ennen kuin lähtee potilasta hieromaan.

Olli Haltian mukaan tervettä ihmistä ei oikeastaan voi onneksi hieroa väärin. Kehon lihakset ovat niin kestävää tekoa, ettei kotiottein pysty aiheuttamaan pysyvää haittaa – ellei nyt hyppää lihaksen päälle tai väännä sitä vänkyräksi.

–Hyvä yleissääntö hierojalle kuuluu: hiero käsillä ja sydämellä. Ole läsnä hierontatilanteessa myös ajatuksissasi.

Lue lisää saunan lihaksia rentouttavasta vaikutuksesta

Mistä tuntee hyvän hierojan?

  • Ammattihierojan etsinnässä ei kannata turvautua ensimmäiseksi puhelinluettelon keltaisiin sivuihin. Kuulostele ystäviltä ja tuttavilta hyviä hierojia.
  • Hierontamainoksista ja -esitteistä tai hierojakoulutuksesta kertovista todistuksista pitää löytyä termi "koulutettu hieroja". Se tarkoittaa sitä, että hieroja on näyttötutkinnon suorittanut ammattilainen.
  • Lyhenne KHL taas kertoo, että hieroja kuuluu Koulutettujen Hierojien Liittoon.
  • Hän kuuluu Terveydenhuollon Oikeusturvakeskus TEOn rekistereihin ja että hänellä on vakuutukset kunnossa.
  • Hierojia on laidasta laitaan. Ole siis tarkkana.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.