Tehoaako hypnoosi terveydenhoidossa, pystyykö sen avulla lievittämään allergiaa? Voiko hypnotisoidulla teettää hirmutekoja? Hyvän Terveyden väitteisiin vastaa psykiatrian dosentti, Vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma.

 1. Allergiaoireet helpottuvat hypnoosilla.

Osin totta. Koetut oireet voivat helpottua hypnoosin avulla, vaikka itse häiriö ei tiettävästi paranekaan. Kipu ja kutina voivat lievittyä, ja rentoutumisella voi olla merkitystä myös hengityksen säätelyn tasapainoon. Kokeellisesti on saatu aikaan vaatimattomia muutoksia kehon immunologisissa eli vastustuskykyyn liittyvissä toiminnoissa.

2. Hypnoosin avulla voi päästä eroon muun muassa tupakasta, alkoholista ja ylensyönnistä.

Osin totta. Näyttö juuri näiden ongelmien osalta puuttuu tutkimuksista huolimatta. Se ei tarkoita, etteikö joku potilas voisi saada niihinkin avun hypnoosista.

Hypnoosilla on saatu vertailevissa tutkimuksissa toistuvasti hyviä tuloksia muun muassa kivun, unettomuuden, toimenpidepelon, yökastelun, unikauhukohtauksien, jännitystilojen ja ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa. Verrattuna tavanomaiseen neuvontaan ja valmisteluun se on myös lyhentänyt synnytysten kestoa. Niukempi näyttö on vaikutuksesta muun muassa astmaan ja eräisiin ihosairauksiin.

3. Ihmiselle voidaan antaa hypnoosissa käsky tappaa – ja hän toteuttaa sen.

Tarua. Ihmisen moraalitajunta toimii hypnoosin aikana tavanomaiseen tapaan. Surmaamiseen valmiin henkilön motivaatiota voitaneen kuitenkin voimistaa, kuten muillakin keinoilla, vaikkapa selittämällä surmaaminen oikeutetuksi tai jumalalle otolliseksi. Hypnoosilla ei ole näiden ”vahvistuskeinojen” joukossa mitään erikoisasemaa.

4. Hypnoosilla saadaan esiin sivupersoonat ja entiset elämät ja päästään siten mielenterveydellisten ongelmien jäljille.

Tarua. ”Sivupersoonat” ja ”entiset elämät” on voitu osoittaa unenomaisiksi kudelmiksi. Ne ottavat aineksensa joskus elämän varrella luetusta, nähdystä, kuullusta ja uneksutusta, joka on enemmän tai vähemmän tietoisen muistin ulkopuolella. Mielenterveydellisiä ongelmia on huomattavasti parempi hoitaa tekemättä niistä keinotekoisesti mystisiä.

Hypnoosi on vain syvän rentoutumisen tila, jossa suggestioiden eli painokkaiden, järkeilystä riippumattomien viestien ajatellaan menevän perille tavallista paremmin. Hypnoosi on valvetila, mutta se voi elämyksenä muistuttaa unta. Siihen liittyviä aistimusten muutoksia on voitu kuvantaa PET-laitteella otetuilla aivokuvilla.

5. Ihminen voi ”muistaa” hypnoosissa asioita, joita ei oikeasti ole tapahtunut.

Totta. Itse asiassa todentuntuisten valemuistojen syntymisen mahdollisuus on yleisimpiä kokeellisen hypnoositutkimuksen tuloksia, ja niihin törmätään myös käytännössä.

6. Potilas voi huijata hypnotisoijaa, esimerkiksi salata rikoksensa ja päästä näin pälkähästä.

Tarua. Koulutettu hypnoosin käyttäjä tietää ilman muuta, että hypnotisoitu voi valehdella – tarvittaessa myös itselleen – tai eläytyä kehiteltyihin muistoihin. Hän on tietoinen myös mielen muistikuvia muokkaavista puolustuskeinoista.

7. Hypnotisoitu ei muista mitään hypnoosista.

Tarua ja totta. Yleensä kaikki hypnoosi-istuntoon liittyvä muistetaan, mutta osa hyvin syvän hypnoosikokemuksen saavista ei muista istunnon aikaisia tapahtumia.

Hyvä Terveys/Tarja Hirvasnoro