Tehoaako hypnoosi terveydenhoidossa, pystyykö sen avulla lievittämään allergiaa? Voiko hypnotisoidulla teettää hirmutekoja? Hyvän Terveyden väitteisiin vastaa psykiatrian dosentti, Vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma.

 1. Allergiaoireet helpottuvat hypnoosilla.

Osin totta. Koetut oireet voivat helpottua hypnoosin avulla, vaikka itse häiriö ei tiettävästi paranekaan. Kipu ja kutina voivat lievittyä, ja rentoutumisella voi olla merkitystä myös hengityksen säätelyn tasapainoon. Kokeellisesti on saatu aikaan vaatimattomia muutoksia kehon immunologisissa eli vastustuskykyyn liittyvissä toiminnoissa.

2. Hypnoosin avulla voi päästä eroon muun muassa tupakasta, alkoholista ja ylensyönnistä.

Osin totta. Näyttö juuri näiden ongelmien osalta puuttuu tutkimuksista huolimatta. Se ei tarkoita, etteikö joku potilas voisi saada niihinkin avun hypnoosista.

Hypnoosilla on saatu vertailevissa tutkimuksissa toistuvasti hyviä tuloksia muun muassa kivun, unettomuuden, toimenpidepelon, yökastelun, unikauhukohtauksien, jännitystilojen ja ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa. Verrattuna tavanomaiseen neuvontaan ja valmisteluun se on myös lyhentänyt synnytysten kestoa. Niukempi näyttö on vaikutuksesta muun muassa astmaan ja eräisiin ihosairauksiin.

3. Ihmiselle voidaan antaa hypnoosissa käsky tappaa – ja hän toteuttaa sen.

Tarua. Ihmisen moraalitajunta toimii hypnoosin aikana tavanomaiseen tapaan. Surmaamiseen valmiin henkilön motivaatiota voitaneen kuitenkin voimistaa, kuten muillakin keinoilla, vaikkapa selittämällä surmaaminen oikeutetuksi tai jumalalle otolliseksi. Hypnoosilla ei ole näiden ”vahvistuskeinojen” joukossa mitään erikoisasemaa.

4. Hypnoosilla saadaan esiin sivupersoonat ja entiset elämät ja päästään siten mielenterveydellisten ongelmien jäljille.

Tarua. ”Sivupersoonat” ja ”entiset elämät” on voitu osoittaa unenomaisiksi kudelmiksi. Ne ottavat aineksensa joskus elämän varrella luetusta, nähdystä, kuullusta ja uneksutusta, joka on enemmän tai vähemmän tietoisen muistin ulkopuolella. Mielenterveydellisiä ongelmia on huomattavasti parempi hoitaa tekemättä niistä keinotekoisesti mystisiä.

Hypnoosi on vain syvän rentoutumisen tila, jossa suggestioiden eli painokkaiden, järkeilystä riippumattomien viestien ajatellaan menevän perille tavallista paremmin. Hypnoosi on valvetila, mutta se voi elämyksenä muistuttaa unta. Siihen liittyviä aistimusten muutoksia on voitu kuvantaa PET-laitteella otetuilla aivokuvilla.

5. Ihminen voi ”muistaa” hypnoosissa asioita, joita ei oikeasti ole tapahtunut.

Totta. Itse asiassa todentuntuisten valemuistojen syntymisen mahdollisuus on yleisimpiä kokeellisen hypnoositutkimuksen tuloksia, ja niihin törmätään myös käytännössä.

6. Potilas voi huijata hypnotisoijaa, esimerkiksi salata rikoksensa ja päästä näin pälkähästä.

Tarua. Koulutettu hypnoosin käyttäjä tietää ilman muuta, että hypnotisoitu voi valehdella – tarvittaessa myös itselleen – tai eläytyä kehiteltyihin muistoihin. Hän on tietoinen myös mielen muistikuvia muokkaavista puolustuskeinoista.

7. Hypnotisoitu ei muista mitään hypnoosista.

Tarua ja totta. Yleensä kaikki hypnoosi-istuntoon liittyvä muistetaan, mutta osa hyvin syvän hypnoosikokemuksen saavista ei muista istunnon aikaisia tapahtumia.

Hyvä Terveys/Tarja Hirvasnoro

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.