Johanna Vuoksenmaa virheet

”Uskon, että kaikki valheet, pettämiset, raivarit ja vääriin asioihin ryhtymiset eivät ole erehdyksiä vaan lopputuloksena on elämä”, elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa sanoo.

”Ehkä suurin erehdykseni on ollut se, että olen fyysisesti ajatellut pystyväni miltei mihin tahansa. Kun olin nuori lehtikuvaaja ja miestoimittaja tarjoutui kantamaan järjettömän painavaa kameralaukkua, kieltäydyin aina. Kun samanaikaisesti elämä oli puolitoistavuotiaan nostelua ja vauvan imettämistä, oli ajan kysymys, koska fyysinen raja näillä geeneillä tulee vastaan.

Kesällä 1995 olin Kuresaaressa pystyttämässä valokuvanäyttelyä, kun selkä meni rikki. Röntgenissä paljastui, että välilevy oli rappeutunut. Silloin tajusin ensimmäistä kertaa oman kuolevaisuuteni.

Tästä oli kuitenkin se positiivinen seuraus, että liikunnasta oli pakko tehdä elämäntapa. Selkä muistuttaa itsestään aina, jos sen hoitamisen kiireen takia unohtaa. Nykyään lenkkeilen, tanssin, uin, pyöräilen, pelaan lentopalloa ja tennistä, treenaan pilatesta ja työnnän kahvakuulaa. Nautin endorfiinikänneistä ja olen paremmassa kunnossa kuin nuorena.

Varsinaisten erehdyksien suhteen olen liberaali. Jos ihminen ei kovin pahasti vaurioita toista, uskon, että valheet, petokset, pettämiset, raivarit ja vääriin asioihin ryhtymiset eivät ole erehdyksiä vaan lopputuloksena on elämä!

Virheet on tehtävä itse. Jos ei kokeilisi, ei tietäisi kuka on ja mitä haluaa.

Kerran ohjasin yhdessä kahden ohjaajan kanssa TV-sarjaa ja huomasin, että oli ahdistava operoida sellaisten kerronnallisten elementtien kanssa, joihin ei itse uskonut.

Tajusin, että pienetkin yksityiskohdat ihmisissä ovat minulle tärkeitä työvälineitä. Jos jutussa on jotain, jota en ymmärrä, en voi tehdä sitä. Tein luonnollisesti työn loppuun, mutta myöhemmin olen kieltäytynyt tuon kaltaisista työtarjouksista. Eli mansikkaa pitää maistaa, jotta tietää, onko sille allerginen…”

Nauraminen on hyvä selviytymiskeino. Kun nauraa itselle ja erehdykselleen ennen muita, pääsee helpommalla. Se on myös keino tehdä tilanteesta vähemmän pelottava muille. Esimerkiksi kovin suuri status voi olla este tasa-arvoiselle kommunikaatiolle, ja tasa-arvoisen kommunikaation puuttuminen luovassa työssä vain viivyttää asioitten etenemistä.

Jos on avoimesti epävarma, avoimesti epätäydellinen, suhteesta tulee heti tasa-arvoisempi. Itselle nauraminen on oikotie siihen, että pääsee suoraan asiaan ja juttu alkaa luistaa. Eli erheet kannattaa ottaa käyttöön ja ottaa niistä ilo irti.”

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Lääkäri määrää kroonisesta kivusta kärsivälle masennuslääkettä eikä siksi, että potilas olisi masentunut. Tosin mielialan kohenemisesta ei ole haittaa, sillä sekin auttaa sietämään kipua paremmin.

Psykiatrian erikoislääkäri Ulla Lepola käyttäisi kroonisen kivun hoitamiseen mieluummin masennuslääkettä kuin tulehduskipulääkettä tai keskushermostoon vaikuttavaa kolmiolääkettä.

Vaikka masennuslääkkeillä on haittansa, ne eivät vaaranna suoliston limakalvoja, joten niiden kanssa tarvitse käyttää mahaa suojaavia happosalpaajia.

– Masennuslääkkeet voivat helpottaa kipua nopeammin kuin ne lievittävät masennusta. Potilas huomaan jo muutamassa päivässä, että kipu lievittyy. Masennus korjaantuu yleensä hitaammin, Lepola sanoo.

Kipu- ja masennuslääkkeitä voi usein käyttää myös samanaikaisesti.

Masennuslääkkeet eivät aiheuta fyysistä riippuvuutta kuten voimakkaat kipulääkkeet voivat tehdä. Siksi lääkityksen purkaminenkin on helpompaa kuin fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta aiheuttavan kolmiolääkkeen.

Masennuslääkettä kannattaa kokeilla kipuun miltei kaikkien muiden paitsi maniaan taipuvaisten.

Uusimmat lääkeaineet, duloksetiini ja venlafaksiini, myös piristävät, joten ne sopivat parhaiten otettavaksi aamuisin.

Vanhimmat masennuslääkkeet, kuten kivun hoitoon eniten käytetty amitriptyliini, saattaa väsyttää.

–Varsinkin vanhemmille ihmisille on hyväksi, jos masennuslääke antaa unta, Ulla Lepola sanoo.

Masennuslääkkeiden teho kivunhoidossa perustuu samaan kuin masennuksenkin hoidossa. Ne estävät kipua vähentävän noradrenaliini-välittäjänaineen poistumista hermosoluista.

Uudemmat lääkkeet vaikuttavat samoin, mutta useampiin kivun välittäjäaineisiin yhtäaikaisesti.

Kokeilemalla löytyy lääkkeistä ne, joista on eniten hyötyä ja vähiten haittoja.

Useimmin masennuslääke kuivaa suuta tai väsyttää. Niitä ei myöskään oteta tilapäisesti vaan käytetään jatkuvasti.

Sopivaa valmistetta voi käyttää vaikka vuosikymmeniä. Näin toimitaan esimerkiksi hoidettaessa fibromyalgiaa. Hermokipuja hoidettaessa masennuslääkkeeseen saatetaan yhdistää myös epilepsialääkkeitä, pregabaliinia tai gabapentiinia, jotka vähentävät myös ahdistusta.

Kun neurologien, kipulääkäreiden ja psykiatrien yhteistyö lisääntyy, lääkehoitoa voidaan kohdentaa tarkemmin. Psykiatrit hoitavat potilaita, joille masennuslääkkeet ovat tuttuja eikä niiden käyttöä kivunhoidossakaan tarvitse perustella.

Jos potilasta harmittaa, että reseptissä lukee mielialalääke, kannattaa lääkärin lisätä käyttöaiheeksi myös kivunhoito.

MIHIN KIPUUN MASENNUSLÄÄKETTÄ?

  • vyöruusu
  • diabeettinen hermokipu
  • jännityspäänsärky
  • migreeni
  • nivelrikkokipu
  • aivohalvauksen jälkikivut
  • syöpäkivut
  • reumakivut
  • fibromyalgia
  • jatkuvat selkäkivut.

Lue lisää kivun hoidon Käypä hoito -suosituksista.

 

Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..
Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu Mustakallio..

Minttu Mustakallion mielestä ei tarvitse yrittää selviytyä sankarillisesti. On ihan ok sanoa, että joku asia kummastuttaa tai pelottaa. 

Näyttelijä Minttu Mustakallio, 44, ajatteli lapsena, että aikuisilla on homma hallinnassa. Mutta ei se niin menekään.

– Aikuisena on samat pelot ja höpsötykset kuin nuorempana, vaikka ulkokuori on muuttunut, sanoo Minttu. 

– Olen itsekin yhä järjetön pähkäilijä, vaikka joidenkin valintojen tekeminen on elämänkokemuksen myötä helpottunut.

Nytkin olisi osattava päättää, minne seuraavaksi matkustaisi. Ostaisiko jo lennot? Pitäisikö lähteä matkalla perheen kanssa vai ystävien vai miettiä vielä vähän...

– Luulen, että olen hidas. Toisaalta, ehkä olenkin vain tarkka, ja eikö se ole hyvä asia?

Pärjäämisen vaatimus ahdistaa

Minttu arvelee, että hänellä on aika vahva itsetunto. Ei ole ollut tarvetta pähkäillä sellaisia asioita kuin naiseus tai kroppakaan. Paitsi hetken teininä.

– Jalkani olivat kamalan laihat! Keksin lainata talvella kasvuveljeni Japun paksuja, pitkiä kalsareita. Kun ne olivat farkkujen alla, jalat eivät näyttäneet tikuilta, Minttu kertoo

Hän lähtee siitä, ettei elämässä kaikessa tarvitse yrittää kiihdyttää tai vastata koveneviin vaatimuksiin. Pärjäämisen vaatimukset ovat sekä naisille että miehille raskaita.

– Pitäisi olla myyvempi ja tauotta esillä somessa ja mediassa. Sellainen ahdistaa.

– Vedän oven kiinni ja sammutan kännykän, kun haluan keskittyä vain tärkeimpiin asioihin. Tärkeintä on voida elää niin kuin parhaaksi näkee ja olla rehellinen itselleen.

Minttu on hyväksynyt, että hitaus kuuluu hänen tapoihinsa. Ja senkin, että välillä on paras sanoa rohkeasti, ettei ymmärrä tai tiedä, mitä pitäisi tehdä.

– Silloin voi kysyä, mikä tässä onkaan meneillään? Entä mitä minulta odotetaan, Minttu sanoo.

 

Katso myös video, jossa Minttu kertoo, miten selviytyy vaikeista tilanteista?

 

Lue lisää Mintun hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 3/2018. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.