Suuttumuksen taustalla on usein joka aivan muu tunne, kuten hylätyksi tulemisen pelko. Omat tunteet on tärkeää oppia tunnistamaan, jotta niitä voi käsitellä ja ymmärtää paremmin.
Sen piti olla hauska ilta ystävän kanssa, mutta hän peruukin viime hetkellä. Sinua suututtaa ja haluaisit heti kertoa sen ystävällesi: Ei sitten, jos ei seura kiinnosta!
Sen sijaan, että pilaat välinne vihaisella viestillä, olisi hyvä rauhoittua ja miettiä, mistä suuttumuksesi oikeastaan johtuu.
– Kun kiukustumme, meissä viriää voimakas vihan tunne. Sen tarkoitus on suojata meitä kipeältä, ensisijaiselta tunteelta, eli pettymykseltä tai hylätyksi tulemiselta, psykologi Jan-Henry Stenberg kertoo.
Jos huomaat suuttuvasi herkästi, pysähdy siis miettimään, miltä vaikeilta tunteilta kuohahdus sinua oikeastaan suojelee. Mitkä ovat sinulle niin kivuliaita tunteita, että niitä on vaikea kestää? Mikä tilanteessa uhkasi sinua niin, että sinun täytyi nopeasti puolustautua?
Tunne saa vallan
Tutkijoiden mukaan ihmisen ajattelun voi jakaa karkeasti kahteen järjestelmään: hitaaseen ja nopeaan. Siinä, missä hidas ajattelu laskee todennäköisyyksiä ja puntaroi vaihtoehtoja, nopea ajattelu tekee päätelmiä intuition ja tunteen ohjaamana, karsimalla informaatiota.
Hidas ajattelu perustuu aivoissa korkeamman tason hermojärjestelmiin, jotka sijaitsevat pääosin otsalohkoissa ja aivokuorella. Nopea ajattelu pohjautuu puolestaan alkeellisempiin tunnesäätelyjärjestelmiin, ”liskoaivoihin”, jotka sijaitsevat syvemmällä aivoissa.
– Kun ihminen suuttuu tai hermostuu, hän käyttää näitä alkeellisempia hermojärjestelmiä. Päätelmä syntyy nopeasti ja harkitsematta.
Hengittele hetki
Uhkaava tilanne saa kehossamme aikaan hälytyksen. Sympaattinen eli aktivaatiohermosto valmistaa meitä taistelemaan tai pakenemaan. Pulssi ja verenpaine nousevat, pupillit laajenevat ja veri pakenee kehon ääreisosista lihaksiin. Jotta voisimme ajatella järkevästi, kehon täytyy ensin rauhoittua.
– Rauhallinen hengitys saa kehon parasympaattisen eli lepohermoston aktivoitumaan. Se hidastaa elinjärjestelmiä ja palauttaa kykyämme nähdä asioita laajemmin, Stenberg kuvailee.
On myös hyvä muistaa, että temperamenttimme vaikuttaa tunneilmaisuumme. Ne, joilla on nopea temperamentti, kuohahtavat ja leppyvät yhtä nopeasti. Temperamentiltaan varovaiset ja itseään kohtaan vaativat ihmiset saattavat säädellä tunneilmaisuaan liikaakin. Silloin on vaarana, että kiukun tunteet patoutuvat ja lisäävät stressiä elimistössä.
Kokeile tätä
Kun pillastut ja näet punaista, kehosi virittyy hälytystilaan, jossa järkevä ajattelu sammuu. Kokeile silloin neliöhengitystä: vedä ilmaa rauhallisesti sisään, pidätä hengitystä, puhalla ulos ja pidätä taas hengitystä, jokaisessa vaiheessa kolmeen laskien. Huomaat, miten elimistösi hiljalleen rauhoittuu ja voit ajatella selkeämmin.
Asiantuntija Jan-Henry Stenberg psykologi ja linjajohtaja, HUS Psykiatria
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
