Kehollinen toiminta rauhoittaa kuin äidin iltapaijaus lapsuudessa. Ikäviä tunteita voi helpottaa pistämällä keho likoon sen sijaan että vain pyörittäisi ajatusten kelaa.

Mieli ja keho toimivat kimpassa. Moni meistä tunnistaa, miten eri tunteet tuntuvat kehossa. Rakastuminen leviää lämpönä päästä varpaisiin, ahdistus puristaa ikävästi rinnassa.

Vihaisena tekee mieli paiskoa ovia, eikä ihme.

Voimakas tunnereaktio muistuttaa bensakanisteria elimistössä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

– Tunne on ainetta, joka saa esimerkiksi verisuonet laajenemaan tai supistumaan ja ravisuttelee ruoansulatusjärjestelmää. Pitkittyneet tunnetilat voivat näkyä konkreettisina muutoksina kehossa, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Hanna Svennevig sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Perinteiset terapiamenetelmämme ovat hyvin puhepainotteisia, loputonta syiden etsintää, vaikka joskus olisi syytä vain ”elää” tunteiden läpi kehollisesti.

Moni pelkää kontrollin menetystä, sillä eihän aikuisena enää voi saada väsyneenä itkupotkuraivareita kaupassa tai kiljua riemusta. Hanna Svennevig on toista mieltä. Hän kannustaa heittäytymään toisinaan tunteiden vietäväksi. Intiaanikiljahdukset tai pomppiminen on sallittua. Surullisena voi lohduttaa itseään perhoshalauksella eli ristimällä kädet lempeästi rintakehälle ja taputtelemalla vuorokäsin rintaa.

– Tunne ei ole huonoa käytöstä vaan rehellisyyttä. Kehollinen tunnereaktio avaa ovia syvempään itsetuntemukseen.

Arkinen liike riittää

Stressin tai ärtymyksen selättämiseksi ei tarvita monimutkaisia jooga- tai meditaatiosessioita. Usein arkinen riittää. Joku saunoo, toinen pulahtaa avannossa ja kolmas lähtee lenkille. Piikkimatolla makailu tai painopeiton alle käpertyminen ovat monelle hyviä konsteja.

– Tärkeintä on, että kehoon tulee miellyttävästä toiminnasta turvallinen olo. Fyysinen rentous valuu tyytyväisenä tunnelmana mieleen ihan samaan tapaan kuin äidin iltapaijaukset lapsena, Svennevig kuvailee.

Kosketuksen mieltä rauhoittava voima perustuu stressihormonitasojen laskuun. Jännittäessä tai hermostuneena käsi saattaa hakeutua pyörittelemään hiustuppoa tai hivelemään kulmakarvaa. Pienikin liike voi hillitä stressiä ylläpitävän kortisolihormonin eritystä. Tarjolla on stressipalloja, miksei voisi lainata lasten popit-leluakin, jota näpelöidä tiukoissa tilanteissa.

Svennevig kertoo opettaneensa terapiatyössään itsensä rauhoittavaa sivelyä. Kun silittelee koko kehon läpi, lihasjännitykset helpottavat ja suojautumisesta kielivä etukeno asento suoristuu.

– Kehon asento on mielen asento. Selkä köyryssä ei näe muuta kuin omat kengänkärkensä, rintakehä avoinna on valmis poimimaan ympäristöstä ilon aiheita mieleen.

Svennevig muistuttaa, että jo lemmikin silittely laskee sykettä ja käynnistää oksitosiinin eli mielihyvähormonin hyrinän. Kosketus vilkastuttaa verenkiertoa, laajentaa verisuonia ja rentouttaa.

– Kosketettava saa kosketuksesta sataprosenttiset mielihyvähyödyt, mutta koskettajankin tiedetään rentoutuvan vähintään 30 prosentin verran.

Vetreä keho, ilmava mieli

Kehollinen mielen hoitaminen auttaa myös myönteisten tunteiden vahvistamisessa ja niiden laajenemisessa, sillä kehon kieli vuoropuhelee aina tunnemaailman kanssa. Musiikki-, tanssi-, liike- ja traumapsykoterapeutti Marko Punkanen kehottaa miettimään, millainen liike toisi iloa pintaan.

– Voi laittaa vaikka lempimusiikkia soimaan ja kokeilla, miten keho lähtee liikkumaan. Usein myönteisten tunteiden liikkeet ovat pehmeitä ja pyöreitä. Kun oma liikekieli löytyy, sen avulla voi vaalia mielen valoisuutta ja estää ikävämpien tunteiden jämähtämistä kehoon. Kevytkin liike tukee hyvinvointia ja parantaa unenlaatua.

 – Vaikka lenkille lähtisi mieli maassa, kotiin palaa usein hieman toiveikkaampana. Jo kehon kuunteleminen on erinomainen keino ennaltaehkäistä ahdistusta ja masennusta, Punkanen sanoo.

– Liikkumaton tai tukkeutunut keho alkaa väistämättä heijastua jäykkyytenä mieleen. Mitä vetreämpi keho, sitä vapaampi ja ilmavampi mieli.

Kokeile mieltä rauhoittavia kehoharjoituksia

Kehoon keskittymällä voi avata suoran väylän tunteisiin: purkaa stressiä ja ahdistusta tai vaikka laajentaa iloa.

  1. Pidennä uloshengityksiä. Laske sisäänhengityksellä esimerkiksi kolmeen ja uloshengityksellä kuuteen tai tasaa hengitystä niin, että uloshengitys on aina pidempi kuin sisäänhengitys. Parasympaattinen hermosto aktivoituu, kehon kierrokset laskevat ja mieli rauhoittuu.
  2. Asetu onnelliseen hetkeen. Kuvittele itsesi soutelemassa järvellä tai makoilemassa riippukeinussa. Kehon asento alkaa avautua ja rentoutua mukavan mielikuvan myötä, mikä heijastelee rauhoittavia viestejä myös mieleen.
  3. Puristele stressipalloa. Sormenpäissä on lukemattomia pieniä hermoratoja, joita liike ja kosketus aktivoi. Näpräävän liikkeen tyynnyttävä vaikutus kulkee kehollisten aistikanavien kautta aivotasolle saakka.
  4. Silittele rintakehää. Oman kehon silittely ja hipsuttelu erityisesti siltä alueelta, missä tunne tuntuu, auttaa laimentamaan tunnereaktiota ja selkeyttää oloa. Jopa tyynyn halaaminen saa mielihyvähormonit virtaamaan, jolloin mielikin kevenee.
  5. Kokeile TRE-menetelmää. Tärinäterapiaksi kutsuttu hoito on tukku ohjattuja stressinpurkuliikkeitä, joiden avulla rentoutetaan ja aktivoidaan stressin tai traumaattisten kokemusten jännittämiä lihaksia. Harjoituksissa ei tietoisesti tuoteta tärinää vaan se käynnistyy itsekseen, ja vapinareaktion annetaan rauhassa purkaa kehoon varastoitunutta kireyttä ja painetta.
  6. Testaa taputteluterapiaa. Menetelmässä taputellaan kehon akupunktiopisteitä sormenpäillä tietyssä järjestyksessä. Ohjeita löydät esimerkiksi netistä. Taputtelun tavoitteena on avata tunnelukkoja ja sen uskotaan myös tasaavan tunteiden hyökyaaltoja ja auttavan riippuvuuksien hoidossa.

Asiantuntijat psykologian tohtori ja psykoterapeutti Hanna Svennevig ja musiikki-, tanssi-, liike- ja traumapsykoterapeutti Marko Punkanen

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla