Pohjimmiltaan sairastumisen pelko kertoo siitä, että oma elämä tuntuu huolehtimisen arvoiselta. Lisäksi kannattaa opetella tunteiden säätelyä, neuvoo psykologi.
Olen 23-vuotias kaikin puolin terve nainen. Minulla on taipumusta kuitenkin jokaisen pienenkin oireen ilmetessä pelätä heti vakavaa sairautta, ja yleensä varaankin lääkärin heti, jotta saan itselleni mielenrauhan. Uskon kyllä, kun ammattilainen kertoo että syytä pelkoon ei ole. Vähän aikaa sitten sain tietää, että enoni sairastaa skitsofreniaa ja on sairastanut 15-vuotiaasta saakka. Häntä en ole koskaan tavannut. Sairaus kuulostaa pelottavalta ja pienen googlauksen jäljiltä sain selville, että se on perinnöllinen. Nyt huolettaakin, että mitä jos minä, tai mahdollisesti tulevat lapseni, saisivat tuon mielisairauden. Ajatuskin ahdistaa todella paljon. Voiko tästä pelosta päästä eroon?
Asiantuntija vastaa
IHMISEN mieli on virittynyt huolehtimaan – onhan elämä täynnä asioita, joista on kannettava huolta. Suuri osa huolehtimisesta tosin tapahtuu niin itsestään, ettemme edes huomaa sitä.
Pohjimmiltaan sairastumisen pelko kertoo siitä, että oma elämä tuntuu huolehtimisen arvoiselta. Huolehtiminen onkin elintärkeää. Ilman sitä onnettomuuksia, sairauksia ja muita ikävyyksiä ei pystyttäisi lainkaan välttämään. Niinpä liian huolettoman on hyvä opetella muuntamaan uhkarohkeus rohkeudeksi tai huolettomuus välittämiseksi. Liialliseen huolehtimiseen taipuvaisen taas voi olla hyödyksi kehittää itseään paremmaksi huolehtijaksi eli sellaiseksi, joka osaa päästää irti siitä mihin ei voi vaikuttaa ja keskittyä siihen, mihin voi.
VAIKKA oma terveys ei ole vain omissa käsissä, siihen voi vaikuttaa paljon. Vaikuttamista helpottaa se, että samat keinot tepsivät useaan vaivaan. Riittävällä levolla, liikunnalla, oikeanlaisella ruokavaliolla ja muilla terveillä elämäntavoilla on mahdollista pitää loitolla monia fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia. Lisäksi auttaa se, että osaa tunnistaa stressin ja elää palautumisen mahdollistavaa elämää.
TERVEYTTÄ edistävien elämäntapojen ja palautumisen ohella kyky säädellä omia tunteita ehkäisee ja auttaa toipumaan erilaisista mielenterveysongelmista. Tärkeä tunteiden säätelyn taito on pitää kurissa niin sanottu ruminaatio eli vatvominen. Siinä huolehtiminen ei ole enää ratkaisukeskeistä uhkien hallintaa vaan tarpeetonta ja elämää rajoittavaa pelkojen mielessä pyörittelyä. Jatkuvaa sairauksien pelkoa eli hypokondriaa voidaan pitää yhtenä vatvomisen muotona.
VOI OLLA, että sairastumisen pelkosi lievittyy itsestään ajan myötä. Joka tapauksessa sinun kannattaisi ryhtyä kehittämään itsestäsi parempaa huolehtijaa. Voit aloittaa sen opettelemalla erottamaan rakentavan pohdinnan hajottavasta. Rakentava pohdinta auttaa toimimaan sairauksia ja erilaisia harmeja ehkäisevällä tavalla eikä kuluta liikaa aikaa ja energiaa. Hajottava pohdinta taas sitoo mielen rajallisia resursseja ja lietsoo tarpeetonta ahdistusta. Kun osaat erottaa nämä toisistaan, voit opetella päästämään irti turhasta murehtimisesta sanomalla hiljaa mielessäsi ”seis”, ”antaa olla” tai vaikkapa ”huihai” aina kun huomaat sortuvasi siihen. Jos pelot äityvät kovin itsepintaisiksi, voi olla paras ottaa avuksi ammattiauttaja
Näin eteenpäin
- Tiedosta, että skitsofrenianperiytyvyys tarkoittaa vain alttiutta sairastua – ei sitä, että jokainen tuon alttiuden omaava sairastuisi. Lisäksi skitsofreniastakin voi parantua. Ja nekin, jotka eivät parane siitä kokonaan, voivat elää hyvää elämää.
- Ehkäistäksesi sairauksia ylläpidä terveitä elämäntapoja ja kehitä tunteiden säätelyä.
- Opettele hyväksymään omien tekojesi rajat. Kaikki uhat eivät ole hallittavissa.
Psykologi ja psykoterapeutti Sanna Aulankoski
LÄHETÄ KYSYMYS Hyvän terveyden psykologeille Sanna Aulankoskelle ja Mikael Saariselle hyvaterveys.fi/kysy
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
