Narsisti on mielestään täydellinen mutta vähättelee muita, valehtelee ja saa muut voimaan pahoin.

Jos lähelläsi on ihminen, joka on omasta mielestään täydellinen mutta vähättelee muita, valehtelee ja saa sinut voimaan pahoin, olet saattanut kohdata narsistin. Psykoterapeutti Sanna Aulankoski neuvoo, miten vaikeissa ihmissuhteissa kannattaa toimia.

Narsisti kärsii persoonallisuushäiriöstä, jolle on tyypillistä muun muassa näennäisen ylikorostunut omanarvontunto, perusteettomat suuruuskuvitelmat, empatian puute ja toisten hyväksikäyttö.

Kuinka tunnistan narsistin?

Narstistisista pomoista ja kumppaneista kirjoitetaan hurjia tarinoita, mutta itse en ole tällaisiin ihmisiin törmännyt. Jos niin käy, onko jotakin ohjeita, miten heidän kanssaan tulisi toimia, ettei joudu narsistin uhriksi?

Psykoterapeutti Sanna Aulankoski: Narsistisia piirteitä omaavan henkilön seikkaperäinen luokittelu tai ennustaminen ei ole mahdollista. Niin sanottuihin narsistisiin ihmisiin kannattaa soveltaa samaa periaatetta kuin muihinkin: paras tapa suojautua uhriksi joutumiselta on kuunnella omia tunteita, kertoa toiveista ja toimia tilanteen vaatimalla tavalla.

Jos sinulla on jatkuvasti paha olla jonkun ihmisen kanssa, suhteessa eivät ole asiat kohdallaan. Jos ikäviä tunteita herättävä henkilö on oma kumppanisi, kokemukset kannattaa ottaa puheeksi, pukea ne toiveen muotoon ja antaa toiselle mahdollisuus korjata toimintaansa. On myös hyvä muistaa, että anteeksi pyytämistä arvokkaampia ovat lopulta teot; ne kertovat parhaiten toisen motiiveista ja tarkoitusperistä. Jos hän ei toivestasi huolimatta muuta käytöstään, sinun on syytä arvioida suhteen jatkamisen järkevyyttä.

Esimiehelle tai muuta valtaa käyttävälle toiveiden esittäminen ei ole aina helppoa, mutta se on välttämötöntä, jos hänen toimintaansa halutaan muutosta. Esimiehen tapauksessa on usein tarpeen olla yhteydessä myös esimiehen esimieheen ja ottaa keskusteluun mukaan ulkopuolinen sovittelija.

Syy on aina minussa

Mieheni on muiden silmissä mukava ja avulias, tekee työnsä hyvin ja on huumorintajuinen. Kotona hän on kaikkea muuta. Minä olen syyllinen kaikkeen, itsessään hän ei näe ikinä vikaa. Olen usein kaivannut häntä rinnalleni, mutta hän kääntää julmasti selkänsä. Kun lapseni sairastui vakavasti, mies käski minun lähteä muualle parkumaan. Tilanteessa, jossa eniten toivoisi toisen olevan vierellä, hän ei kykene siihen. Pyytää kyllä jälkeenpäin anteeksi. Hän myös valehtelee paljon, ja jos jää kiinni, kohdistaa vihansa minuun. On minun syyni, että hänen pitää valehdella. Usein kuulen syytöksiä asioista, joita en edes tee. Mutta hän on myös ihana ja mukava. Suunnittelee tulevaisuutta (tosin harvoin toteuttaa lupauksiaan) ja on mitä mukavin seuralainen. Usein hän kyllä peruu viime tingassa menon, jonka olemme sopineet. Pettymyksiä tulee kerta toisensa jälkeen ja voimani ovat aivan lopussa. Olen joutunut jättämään työni, sosiaaliset suhteet ja kaiken. Elämäni pyörii lapsen sairauden ja sairaalan sekä kodin ympärillä. Sen sijaan, että mies tukisi minua tässä asiassa, hän sanoo ”sä olet laiska”.

Psykoterapeutti Sanna Aulankoski: Miehesi kohtelee sinua monella tavalla erittäin huonosti; syyttelee, on välinpitämätön ja valehtelee. Olet kenties elänyt suhteessa pitkään ja todennäköisesti tottunut epätyydyttävään tilanteeseen. On tärkeää, että tiedostat, ettei sinulla ole velvollisuutta sietää miehesi kohtelua.

Et kerro, millä tavoin olet pyrkinyt muuttamaan tilannetta. Saattaa olla, että olet kertonut toiveistasi miehellesi, mutta hän ei ole reagoinut niihin. Jos miehesi ei ole valmis pohtimaan parisuhdettanne ja muuttamaan käytöstään,
sinun kannattaa harkita vakavasti eroa.

Eroaminen voi olla vaikeaa. On haastavaa luopua suhteen hyvistä hetkistä ja paremman suhteen toivosta. On kuitenkin hyvä nähdä kokonaisuus: jos suhde aiheuttaa jatkuvasti enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita, siinä on vaikea olla onnellinen.

Haastavaksi eron tekee myös se, että olet rajoittanut sosiaalista elämääsi paljon. Sinun on hyvä muistaa, että halutessasi voit saada apua ammattiauttajilta ja esimerkiksi vertaisryhmässä saman kohtalon kokeneilta.

Kerronko lapsille?

Olen eronnut lasteni isästä, joka on narsisti. Pitäisikö minun jollain lailla kertoa lapsille (10 ja 12  vuotta) isän persoonallisuushäiriöstä, jotta lapset saisivat selitystä isän omituiselle käytökselle?

Psykoterapeutti Sanna Aulankoski: Kysymyksestäsi ei käy ilmi, minkälaisesta käytöksestä ex-miehesi kohdalla on ollut kyse tai onko hänellä virallista, psykiatrin asettamaa persoonallisuushäiriödiagnoosia. Mikäli lastesi isä on selvästi laiminlyönyt tai vahingoittanut lapsianne, persoonallisuushäiriöstä kertominen — ehkä myös pelkän mahdollisuuden esiin tuominen — voi olla paikallaan, jotta lapset ymmärtävät paremmin saamaansa kohtelua eivätkä syyllistä itseään isän käytöksen vuoksi.

Jos lastesi isän käytös ei ole ollut vahingollista, pikemminkin erikoista, ei persoonallisuushäiriöstä kertominen ole välttämättä tarpeellista. Ajatus isän narsismista voi johtaa siihen, että lapset suhtautuvat tarpeettoman kielteisesti häneen. He eivät välttämättä ymmärrä, että narsistisia piirteitä omaava ihminenkin voi tehdä asioita oikein ja ongelmistaan huolimatta rakastaa läheisiään.

Pomotusta ja kiusaa

Onko oikein, että narsistia ”hyysätään”, jotta hän viihtyy töissään vaikka ei tunne minkäänlaista vastuuta? Narsistin uhri mieluummin väistyy tilanteesta kuin menee ehdoin tahdoin suden pesään. Jos narsisti puhuu työsuorituksista, jotka muut tekevät, onko oikein, että hän saa niistä kunnian? Onko mitään keinoa saada pahoinvoiva työyhteisö tervehtymään, kun johto on sokaistunut eikä näe ongelmaa? Kun uskalsin lopettaa narsistin harjoittaman pomotuksen, minut leimattiin työpaikkakiusaajaksi.

Psykoterapeutti Sanna Aulankoski: Hyvässä työyhteisössä työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti ja palkitaan ansioittensa mukaan. Hyvä pomo pystyy myös laittamaan epäreilusti käyttäytyvät työntekijät aisoihin. Taitavinkaan esimies ei kuitenkaan näe kaikkea, mitä työyhteisössä tapahtuu, ja siksi työntekijöiden on hyvä ottaa puheeksi epäkohtia.

Tietyt periaatteet auttavat vaikeista asioista puhumista. Ensinnäkin häiritsevästä käyttäytymisestä tulee keskustella asianomaisen itsensä kanssa ja siten, että kaikki ongelman osapuolet osallistuvat yhdessä keskusteluun. Toisekseen
asioista kannattaa keskustella mahdollisimman suoraan, eli kertoa mitä häiritsevästi toimineelta henkilöltä jatkossa toivotaan. Vasta seikkaperäisen keskustelun jälkeen tilannetta voidaan seurata ja taata muutoksen toteutuminen. Tällöin voidaan myös paremmin välttyä jäämästä leimojen kuten ”narsisti” tai ”työpaikkakiusaaja” ansaan — toisin kuin teidän kohdallanne näyttää harmillisesti käyneen.

 

Narsismi on persoonallisuushäiriö

  • Rajanvetoa muihin häiriöihin tai normaaliin ole helppo tehdä. Niinpä esimerkiksi Euroopassa käytössä olevassa diagnoosiluokittelussa (ICD–10) narsismia ei ole lainkaan omana häiriönään, vaan se kuuluu luokkaan ”muut persoonallisuuden häiriöt”. 
  • Narsismista kirjoitetaan paljon. On hyvä huomioida, että aiheeseen liittyvät kirjoitukset ovat usein maallikkojen tekemiä tai perustuvat tieteellisen tutkimuksen sijaan tietyn psykologisen teorian mukaisesti työskentelevien kliinikkojen kokemuksiin.
  • Puhe narsismista johtaa helposti narsistiksi epäiltyjen ihmisten jäljittämiseen ja heidän demonisointiinsa. Kun ihminen on leimattu narsistiksi, kaikki hänen toimintansa nähdään helposti kielteisessä valossa.
  • Narsismin sijaan on parempi puhua narsistisista luonteenpiirteistä tai narsistisuudesta, joka voi ilmetä eri tavoin. Yhdellä narsistisuus voi näkyä lähinnä huvittavana itsekeskeisyytenä kun se toisella lähentelee psyko­patiaa, jota leimaa häikäilemätön piittaamattomuus toisista ihmisistä.
  • Narsistisia piirteitä omaavalle ihmiselle persoonallisuushäiriö-diagnoosin saaminen voi olla hyödyllinen henkisen kasvun lähtökohta. Muita ihmisiä se voi auttaa näkemään, minkälaista käytöstä itseään kohtaan ei tarvitse sallia.
Vierailija

Narsisti ei näe virheitään

Naisten, kuten miestenkin kannattaa olla tarkkana jo ensitreffeillä, niin välttyvät näiltä suhteilta. Ihminen, joka täynnä halveksuntaa tai vihaa haukkuu aiemman/aiemmat kumppaninsa, on todennäköisesti tyyppi joka ei suostu kohtaamaan omia vikojaan, vaan löytää aina kaiken vian vain muista. Pahimmassa tapauksessa nuo ihmiset laittavat välit tietoisesti poikki myös omiin lapsiinsa ja syyttävät siitäkin päätöksestä vain kaikkia muita.
Lue kommentti
Vierailija

Narsisti ei näe virheitään

Sosiaalitoimi hyväksyy lapseen kohdistuvan väkivallan Joensuussa Narsistilta "Pelkään, että tyttärestäni tulee seuraava Eerika ", sanoo joensuulainen äiti loppuvuonna 2014. Hän tuli lastensuojelun asiakkaaksi seitsemän vuotta sitten, joulukuussa 2007 hänen miehensä pahoinpideltyä hänet. Pariskunnan tytär oli tuohon aikaan kolmikuinen vauva. http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sosiaalitoimi-hyvaksyy-lapseen-kohdistuvan-vakivallan-joensuussa1
Lue kommentti

Kirjailija Kati Tervon uusin kirja sai innoituksen oman suvun vaietusta salaisuudesta.

"Neljäs kirjani Iltalaulaja (Otava 2017) kertoo taiteilija Ellen Thesleffistä ja maalaistyttö Taimista, joka haluaisi myös osata taiteilla, mutta taustansa vuoksi ei voi.

Löysin romaanin aiheen peratessani tätini kuolinpesää. Tätini ihaili Thesleffiä ja olisi tahtonut taiteilijaksi, mutta perhe vaati häntä opiskelemaan kunnon ammatin. Täti sairastui skitsofreniaan alle kolmikymppisenä.

Psyykkinen sairaus oli tabu. Sitä hävettiin perheessäni. En vielä 11-vuotiaanakaan tiennyt, että mummulassa seinänvieruksia pitkin hiljaa kulkeva ihminen on tätini. Hän oli laitoshoidossa lukuisia kertoja, mutta välillä oli myös parempia jaksoja. Minulla on tädistä myös valoisia muistoja, kun syömme yhdessä ja nauramme.

Harrastin itsekin kuvataiteita nuorena, kunnes isä sanoi, että nyt on taiteilut taiteiltu. Oli mentävä töihin. Katkera en ole, sillä työelämän opit ovat olleet hyväksi ja opettaneet vastuunottoa elämästä.

Nykyään minulla on työhuone kirjailijatalo Villa Kivessä. On mahtavaa, kun on paikka, minne voi mennä ja vetää oven kiinni. Ennen kirjoitin kotona, missä mieheni työskentelee ja poikani soittaa sähkökitaraa.

Näin on parempi, sillä kestän hälinää huonosti. En juurikaan katso telkkaria, sillä korvani väsyvät tv:n ääniin ja maailman melskeisiin. Jari hemmottelee minua kotona niin, että jalkapalloa katsoessaan hän laittaa kuulokkeet korville, jotta minun ei tarvitse kuunnella urheiluselostuksia.”

Lue lisää Kati Tervon terveystunnustuksia Hyvä terveys 12/2017. Tilaajana voit luke lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.

Näyttelijä Outi Mäenpää on oppinut paljon uusperheen haasteista. Enää hän ei etsisi kiihkeästi ratkaisuja. Molempia puolisoita tyydyttävää ratkaisua ei aina ole.


Näyttelijä Outi Mäenpää, 55, kertoo, kuinka hän yritti toisen aviomiehensä kanssa tehdä uusperheestä ydinperhettä.

–Selviydyimme muutaman vuoden hyvin ottaen huomioon, että naimisiin mennessä perheeseen kuuluivat neljä teini-iän kynnyksellä olevaa poikaani ja miehen kaksi isompaa lasta sekä hänen kaksivuotiaat kaksosensa, sanoo Mäenpää.

Erosta on nyt kaksi vuotta.

–Rakastuminen lienee jonkinlainen aivojen häiriötila, näin aivotutkijat sanovat. Ilman yhteistä osoitetta meidän olisi kuitenkin ollut melko mahdotonta edes tavata. Yritimme saada arjen kaikkine uusperhesäätöineen toimimaan, mutta se ei onnistunut.

Jos Mäenpää nyt lähtisi samaan kuvioon, hän ottaisi vastaan tulevat haasteet iisimmin. Ei yrittäisi niin kovasti ratkaista vaativia tilanteita, sillä ehkä niihin ei edes ole ratkaisua.

–Pitäisi vain osata nähdä, kuinka aika auttaa ja tilanne pian muuttuu. Jo vuoden kuluttua arki on toisenlaista, kun lapset ovat isompia, Mäenpää toteaa.

Parisuhteesta hän oppi muun muassa, että on turha yrittää pelastaa toista hänen omilta kipuiluiltaan. Vasta jos puoliso pyytää apua, sitä voi yrittää tarjota.

–En yrittäisi operoida toista, en opettaa, en puuttua vaan keskittyisin itseeni ja omaan kehitykseeni. Omat tarpeensa on muistettava sanoittaa toiselle. Ei hän voi niitä muuten tietää.

Mäenpää sanoo olevansa ehdottomasti parisuhdeihminen. Niinpä hän voisi hyvinkin mennä naimisiin kolmannen kerran. Jos hän tekisi toiveittensa parisuhteesta aarrekartan, hän olisi siinä mukana itsekin.

 –Olisin aarrekartassa mukana iloisena siitä, että olen ymmärtänyt, miten minun nimenomaan ei kannata parisuhteessa toimia.

Lue lisää Outi Mäenpään hyvän olon oivalluksista: Hyvä terveys 12/2017. Tilaajana voit lukea koko lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.