Petri Tamminen:
Petri Tamminen

Maalla isovanhempieni vintissä oli kengurunnahkainen olkalaukku. Laukun kylkeen oli polttamalla painettu Australian kartta. Laukku kiinnosti minua kovasti, mutta vaistosin, että isoäiti ei halunnut puhua siitä.

Kurt Vonnegutin mukaan suuria tarinoita on kymmenkunta. Ihmiselle tehdään vääryyttä, mutta hän saa hyvityksen. Kaksi ihmistä rakastuu, mutta suuri joukko muita tulee väliin. Ja niin edelleen.

Yksi suurista tarinoista kuuluu: "Ihmiselle käy huonosti ja sitten vielä huonommin." Se sattuu olemaan minun isoisäni tarina.

Silloin 70-luvun alussa, kun olisin halunnut kysellä kengurunnahkaisesta laukusta, isoisä oli tarinassaan melkein lopussa jo.

 

Isoisä oli jäänyt lapsena orvoksi. Ja koska hän eli nuoruutensa Karjalassa, hänestä tuli talvisodan syttyessä orpo evakko. Hän päätyi Lounais-Suomeen rengiksi.
Sitten alkoi jatkosota. Isoisä ehti mukaan ja haavoittui.
Orpo evakko sotainvalidi.

Itse asiassa lääkäri sanoi, että tästä ei tule enää miestä lainkaan, mutta nuorilla on ihmeellinen kyky elpyä.
Ja niin isoisä palasi rengiksi ja rakastui talon tyttäreen, minun isoäitiini, ja he menivät naimisiin. Tämä lienee se onnen häivähdys, jonka on tarkoitus korostaa surullisen tarinan päälinjaa.

 

50-luvulla isoisä rupesi ryyppäämään. Hän teki kaikki alaan kuuluvat virheet ja hölmöntölmäykset.

Orpo evakko sotainvalidi juoppo. Kunnes 60-luvulla isoisäni ryhdistäytyi. Hän päätti aloittaa oman elämänsä Australiassa. Muun perheen mielestä idea oli huono, mutta isoisä uskoi, että kyllä perhe tulee perässä, kunhan hän saa asiat perillä
kuntoon.

Ja niin hän lähti. Laivamatka kesti viikkoja. Ja laivassa matkusti mies, joka ei ollut käynyt edes Ruotsissa.

Perillä Melbournessa isoisä purkitti puoli vuotta tomaattia. Sitten hän kirjoitti kotiin, että myykää lehmä ja lähettäkää rahat, hän haluaa takaisin Suomeen. Näin tehtiin.

Orpo evakko sotainvalidi juoppo maitojunalla palannut tuhlaajapoika.

 

Tuliaisiksi isoisä toi sen kengurunnahkaisen laukun ja englanninkielen alkeet, joita hän käytti humalassa. Hän oli humalassa usein. Hän joi itsensä hengiltä keskioluella.

Kuollessaan isoisä oli 54. Olin lapsi vasta, mutta muistan kuinka ihmettelin, miksi pappi puhuu nuoresta miehestä. Nyt kun minulla on neljä vuotta matkaa samaan ikään, ymmärrän papin näkökulman.

Kengurunnahkainen olkalaukku on kadonnut, mutta isoisän vanha matkalaukku minulla on tallessa. Se on oudon pahvinen ja heikko. Sen kylkiin on liimattu lappuja, laivojen nimiä, kolmannen luokan hyttien numeroita.

Olen miettinyt, minkä muistomerkkinä säilytän laukkua. Senkö, että ei kannattaisi ruveta säätämään ja resuamaan pitkin maailmaa.

Vai sen, että isoisä oli sittenkin aika vahva, kun hän jaksoi noin paljon vaikka hän oli niin heikko.

 

En ajattele isoisää kovin usein, mutta väsymyksen hetkellä hän tulee mieleeni. Erityisesti silloin kun seuraavan päivän työt ahdistavat.

Sellaisena hetkenä saatan miettiä, millainen olo minulla mahtaisi olla, jos rahtilaiva Hangosta Marseillen ja Suezin ja Intian ja Singaporen kautta Melbournen säilyketehtaalle lähtisi huomenna klo 4.30.
 

Petri Tamminen on vääksyläinen kirjailija, joka tekee taidetta nolostelustaan.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.