Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Rauhalliselle mutta estyneelle puolisolleni on kehittynyt taipumus kohtuuttomiin suuttumisiin, esim. vesilasin kaatumisesta. En pelännyt niitä, kunnes eräänä aamuna herätin häntä töihin ja sain iskun (onneksi ohi) kyynärpäästä. Puolisoni perusteli tekoaan sillä, että ärsytin häntä, mutta onneksi pyysi anteeksi. Olen yrittänyt keskustella näistä kilahduksista, mutta hän vastaa: "En osaa sanoa, miksi tein niin. Olen kai huono ihminen." Puolisoni käy terapiassa masennuksen ja ahdistuksen vuoksi. Kasvoin itse väkivaltaperheessä, ja ajatus pelossa elämisestä on sietämätön. Voinko toivoa, että lyömisyritys jäisi viimeiseksi?

Turvaton

Moniin psyykkisiin ongelmiin, kuten ahdistuneisuuteen, pitkittyneeseen stressiin ja masennukseen, kuuluu usein ärtymystä.

Mitkä tahansa ärsykkeet, ystävällisetkin teot, voivat negatiivisessa mielentilassa tuntua häiritseviltä. Tämän tiedostaminen on tarpeen, jottei päädytä tilanteeseen, jossa masentuneen vaikeus reagoida asianmukaisesti herättää toisissa kielteisiä tunteita, mikä taas vahvistaa masentuneen alakuloa ja itsesyytöksiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ongelmien kierteen välttäminen edellyttää muilta ymmärrystä - joskaan ei liikaa. Väkivaltaa ei tule sietää, kuten olet puolisollesi ilmaissutkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hänen käytöstään on mahdoton ennustaa. On täysin mahdollista, ettei hän käyttäydy enää aggressiivisesti sinua kohtaan.

Ärtyneen ihmisen on tärkeää kehittää tunteiden hallintaa, johon on sekä toimimattomia että toimivia keinoja. Synkkien ajatusten pyörittely omassa päässä tai niiden purkaminen vihamieliseen toimintaan eivät johda olotilan kohenemiseen. Myöskään sukeltaminen ärtymyksen syihin ei tuo helpotusta silloin, kun ärtymys on pelkkä mielialaongelman oire. Syiden pohtiminen johtaa tuolloin helposti vain tekaistuihin selityksiin tai syyllisten etsimiseen itsen ulkopuolelta.

Toimivia tunteiden säätelyn keinoja ovat huomion tietoinen muualle ohjaaminen ja kokemusten uudelleen arviointi. Ensin mainitussa ärtymys ja siihen liittyvät ajatukset opetellaan tunnistamaan ja päästämään niistä yksinkertaisesti irti.

Jälkimmäisessä kielteisiä tunteita herättävät ajatukset tulkitaan tavalla, joka lievittää niiden valtaa. Opetellaan esimerkiksi löytämään erilaisille ikävyyksille positiivisia seurauksia. Tätä taitoa voi jokainen meistä harjoitella arkisten vastoinkäymisten yhteydessä.

Vaikka ärtymyksen syvällisiä syitä ei yleensä kannata etsiä, sitä ylläpitävän ongelman, kuten masennuksen, syyt on hyvä tunnistaa. Usein masennus viestii siitä, että tietyt asiat omassa elämäntilanteessa tai kokemusmaailmassa eivät ole kohdallaan.
Vaikka kumppanilleen ei tarvitse ryhtyä terapeutiksi, joitakin näistä puolisonkin on hyvä tietää, jotta voi tukea toista. Suhde jää pinnalliseksi, jos tällaisia asioita ei lainkaan jaeta. On myös mahdollista, että yhteisessä elämässä on seikkoja, joiden masentunut toivoisi muuttuvan.


Näin eteenpäin

  • Varmista, että puolisosi ymmärtää tunteiden säätelyn tavoitteeksi, johon hänen tulee tietoisesti pyrkiä.
  • Keskustelkaa hänen masennuksestaan ja siitä, miten sinä voit auttaa toipumisessa.
  • Treenatkaa yhdessä ajattelua kehittävää vastoinkäymisten uudelleen määrittelyä.

Sanna Aulankoski

psykologi ja psykoterapeutti

Kysy psykologilta

Lähetä kysymys Hyvän terveyden psykologeille Sanna Aulankoskelle ja Mikael Saariselle täältä.

Vierailija

Testosteronin tasot kannattaa tarkistuttaa. Aletessaan aiheuttavat kyllä kiukuttelua ja murheen alhossa elämistä. Ymmärtäähän sen, kun miehen elämän kipinä katoaa ja itseluottamus on notkollaan.

Nimim. Elämään tuli ISO muutos, kun tasot korjattiin. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla