Erityisen odotettu Aurora
Ultraava lääkäri ei löytänyt Saijan ja Markon vauvalta lainkaan pikkuaivoja. ”Päätimme, että jos vauva selviää, hän saa nimekseen vaikeuksienkin jälkeen nousevan auringon mukaan Aurora.”
Koukkuun, ojennus, koukkuun, ojennus. Viisikuinen Aurora seuraa orvokinsinisillä silmillään tarkasti, kun isä Marko, 44, jumppaa hänen jalkojaan. Nilkan nostojen ja polven taivutusten välillä Marko ilmeilee Auroralle ja saa vastaukseksi hymyn.
Samankaltainen jumppahetki toistuu joka päivä kolme kertaa. Aurora ei pysty liikuttamaan jalkojaan nilkasta alaspäin, ja selkärangan ja selkäytimen synnynnäisen rakennepoikkeaman seurauksena hänen lonkkanivelensä eivät ole kehittyneet normaalisti. Jaloissa on kuitenkin vauhtia niin, että sukat lentävät potkujen voimasta lattialle.
Jumpan tarkoitus on ylläpitää jalkojen liikkuvuutta. Marko ja Saija, 32, eivät tiedä, pystyykö Aurora koskaan kävelemään. Sen näyttää aika, mutta juuri nyt Saija ja Marko eivät mieti tulevaa. Tärkeimmältä tuntuu nauttia vauva-arjesta, jota he ehtivät odottaa vuosia.
Mikä meningomyeloseele?
- Hermostoputken sulkeutumishäiriö eli meningomyeloseele (MMC) vaikuttaa liikunnalliseen kehitykseen. Selkäytimen kehitys jää puutteelliseksi, ja siksi hermoyhteydet kehon eri osien välillä vaihtelevat. Liikuntavamman aste on yksilöllinen.
- Suomessa syntyy vuosittain 20–25 lasta, joilla on meningomyeloseele.
- Sulkeutumishäiriö havaitaan yleensä raskauden aikana tehdyssä ultraäänitutkimuksessa.
- Meningomyeloseelen tarkkaa syytä ei tiedetä.
Lähde terveyskyla.fi/lastentalo
