Voivatko ruoan lisäaineet olla syynä allergiaan tai ylivilkkauteen? Entä kertyvätkö lisäaineet elimistöön? Paljon on tietoa liikkeellä, mutta mikä on totuus lisäaineista.

Kehityspäällikkö Pirjo-Liisa Penttilä maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, mikä lisäaineisiin liittyvistä uskomuksista pitää paikkansa.

1. Miksi lisäaineita käytetään? Ovatko ne kaikki tarpeellisia?

Lisäaineet helpottavat elintarvikkeiden valmistusta, parantavat säilyvyyttä tai vaikuttavat tuotteen ulkonäköön ja makuun. Käyttötarkoitus ilmoitetaan aina tuotteen pakkausmerkinnöissä.

Lisäaineista pitäisi aina olla hyötyä valmistajalle tai kuluttajalle. Hyödyn mittaaminen on välillä hankalaa. Säilöntäaineista on ilman muuta hyötyä. Väriaineiden käyttö ei ole yhtä yksiselitteistä: appelsiinijuomaa voi valmistaa ilman värejä, mutta houkutteleeko hailakan värinen tuote ostamaan?

2. Ovatko toiset lisäaineet vaarallisempia kuin toiset?

Lisäaineiden turvallisuus varmistetaan aina ennen käyttöönottoa. Kaikista aineista tehdään erillinen turvallisuusarvio, jonka perusteella määritellään lisäaineiden sallittu käyttö. Turvallisimpia lisäaineita saa lisätä vapaammin useisiin elintarvikkeisiin. Monien aineiden käyttö on rajoitettua, jotta kuluttajan turvallisuus voidaan varmistaa.

3. Kertyvätkö lisäaineet elimistöön?

Elintarvikkeeseen tarkoituksella lisätyt aineet eli lisäaineet eivät kerry elimistöön. Sen sijaan vahingossa tulleet vieraat aineet, kuten raskasmetallit, PCB, dioksiini ja muut ympäristömyrkyt, saattavat kertyä.

4. Aiheuttavatko lisäaineet allergiaa , ylivilkkautta, lapsettomuutta tai syöpää?

Eivät aiheuta vakavia terveydellisiä ongelmia. Allergiset reaktiot johtuvat yleensä elintarvikkeiden valmistusaineista. Jotkin lisäaineista voivat toki joskus aiheuttaa yliherkkyysreaktioita. Tällaiset aineet on merkitty viranomaisten jakamiin lisäaineiden E-koodiluetteloihin. Lisäaineiden yhteydestä ylivilkkauteen ei ole saatu varmaa tieteellistä näyttöä.

5. Pitääkö allergikon tai astmaatikon varoa erityisesti joitakin lisäaineita?

Astmaatikolle ovat hankalia säilöntäaineena esimerkiksi kuivatuissa hedelmissä ja viineissä käytetyt rikkiyhdisteet.

6. Kevyttuotteissa on tavallista enemmän lisäaineita. Kumoaako tämä ”myrkkykuorma” keveyden tuomat terveysedut?

Ylipaino on ehdottomasti suurin kansallinen terveysriski. Lisäainepelko ei saa olla esteenä painonhallinnalle. Kaikki keinot ovat tarpeen, myös kevyttuotteet.

7. Miten lisäainetaakkaansa voi keventää? Tarvitseeko sitä keventää?

Ruoan voi valmistaa perusraaka-aineista tai valita erilaisista markkinoilla olevista vaihtoehdoista vähiten lisäaineita sisältäviä tuotteita. Monissa eineksissäkin on yllättävän vähän lisäaineita. Huomio pitää kiinnittää päivittäin syötäviin tai juotaviin tuotteisiin. Herkkupaloilla tai silloin tällöin nautittavilla tuotteilla ei ole suurta merkitystä.

Pieniltä lapsilta lisäainetaakkaa kannattaa keventää valitsemalla säilöntäaineettomia mehuja ja rajoittamalla makkaran syöntiä.

8. Kuoritko itse omenat torjunta- ja säilöntäainejäämien vuoksi?

Lisäaineiden tai torjunta-aineiden saanti ei ole aikuiselle ongelma. Voin syödä tilanteesta riippuen hedelmät myös kuorimatta mutta hyvin pestyinä. Maahantuodut hedelmät kuorin pienille lapsille. Koululaiset saavat hedelmät evääksi pestyinä.